Sihti Oy (fi)

Tilaa uutiskirje!

Totta vai tarua – 10 myyttiä rekrytoijan työstä

Suomessa on satoja henkilöitä, jotka tekevät työkseen rekrytointia – auttavat työnantajia löytämään sopivia työntekijöitä. Käsittelemme Duunitorilla usein työelämään liittyviä aiheita työnhakijan näkökulmasta, mutta tällä kertaa päätimmekin ottaa selvää minkälaisia ihmisiä istuu pöydän toisella puolella.

Ovatko rekrytoijat ajatusten lukijoita? Jännittääkö rekrytoijaa ennen työhaastattelua? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saimme vastauksia, kun pääsimme juttelemaan alan asiantuntijoiden kanssa.

Tämä artikkeli on osa Sihdin rekrytointialasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhdessä Duunitorin kanssa. Sarjassa pääset tutustumaan rekrytointiammattilaisten työhön. Katso myös Sihdin avoimet työpaikat Duunitorilla ja lue sarjan toinen artikkeli vuokratyöstä.

Listasimme 10 väitettä rekrytoijien työnkuvasta. Ovatko nämä mielestäsi totta vai tarua?

1. Rekrytoija lukee ihmisten ajatuksia

“Ei riitä, että lukee ansioluetteloa ja kysyy kysymyksiä, pitää myös osata lukea vastauksia.”

Osaavatko rekrytoijat lukea ihmisiä?

 

Joskus voi tuntua siltä, että työhaastattelu on ristikuulustelu, jossa rekrytoija arvioi haastateltavan jokaista liikettä ja lausetta. Osaavatko rekrytoijat lukea ihmisiä? “Me teemme ihmisten kanssa töitä ja olemme kaikki erilaisia, mutta kyllä siinä jonkinlainen tuntuma tulee vuosien mittaan”, kertoo Rekrytointipalvelu Sihdin Susanne Gustafsson.

Olli-Pekka Mollberg tekee Sihdillä rekrytointeja ja suorahakuja asiantuntija-, päällikkö- ja johtotason tehtäviin. Mollberg on asiasta samaa mieltä Gustafssonin kanssa: “Kyllä se silmä harjaantuu matkan varrella ja tiettyjä asioita pystyy tunnistamaan.” Haastattelijan on osattava myös kuunnella ja esittää oikeita kysymyksiä. “Ei riitä, että lukee ansioluetteloa ja kysyy kysymyksiä, pitää myös osata lukea vastauksia”, Gustafsson painottaa.

2. Sopivin työntekijä voi löytyä mistä vain

Rekrytointialalla pitää olla koko ajan aistit avoimena.

Sopivin työntekijä voi löytyä mistä vain.

 

Yleinen käsitys on se, että rekrytoija valitsee hakemusten joukosta hyviä hakijoita. Todellisuudessa se oikea on yleensä ihan jossain muualla kun siellä hakijoissa. Hänet täytyy vain etsiä”, Mollberg kertoo. Parhaan työntekijän sijaan etsitään työhön ja yrityksen kulttuuriin sopivinta henkilöä.

Rekrytointialalla pitää olla koko ajan aistit avoimena”, Mollberg toteaa. Potentiaalinen työntekijä voi olla kaverin kaveri tai löytyä vaikka kuntosalilta tai kahvilasta.

3. Miten rekrytoija valmistautuu työhaastatteluun?

Rekrytoija saattaa käydä yrityksessä vierailulla nähdäkseen minkälainen henkilö yritykseen sopisi.

Haastattelijan on tiedettävä tarkkaan, minkälaisiin tehtäviin henkilöä haetaan ja mitä yritys tarvitsee.

Tiesitkö, että rekrytoija valmistautuu haastatteluun hyvin samalla tavalla kuin työnhakija? Haastattelijan on tiedettävä tarkkaan, minkälaisiin tehtäviin henkilöä haetaan ja mitä yritys tarvitsee. Rekrytoija saattaa käydä myös yrityksessä vierailulla nähdäkseen minkälainen työpaikka on ja minkälainen henkilö yritykseen sopisi.

Sen jälkeen luetaan tarkkaan hakijan hakemus ja ansioluettelo, jotta osataan kysyä oikeita kysymyksiä. Ennalta tehtyjä kysymyksiä pitää tietysti myös olla, että jokaiselta hakijalta saadaan kysyttyä kutakuinkin samat asiat”, Gustafsson kertoo.

4. Yritykset haluavat vain hyviä tyyppejä

“Aina pitää olla olemassa perusosaaminen, mutta se on totta, että hyviä tyyppejä halutaan.”

Rekrytoijan tulee löytää henkilö, jolla on oikea osaaminen, asenne ja motivaatio työpaikkaa kohtaan. 

Nykyään puhutaan paljon siitä, että yritykset etsivät hyviä tyyppejä ja kokemusta tärkeämpää on motivaatio ja sopivuus yrityksen kulttuuriin. “Aina pitää olla olemassa perusosaaminen, mutta se on totta, että hyviä tyyppejä halutaan. Ulospäinsuuntautuneisuutta arvostetaan myös tällä hetkellä”, kertoo Olli-Pekka Mollberg.

Rekrytoijan tulee löytää henkilö, jolla on oikea osaaminen, asenne ja motivaatio työpaikkaa kohtaan. Mollbergin mielestä sopivan henkilön löytäminen helpottuu, “kun on tehnyt asiakasyrityksen kanssa paljon yhteistyötä, päässyt sisään sen kulttuuriin, nähnyt minkälaisia tyyppejä siellä on pärjännyt ja minkälainen henki yrityksessä on.

5. Rekrytoija ei jännitä ennen työhaastattelua

Monesti haastattelun alussa hakijaa voi jännittää ja se on ihan hyväkin asia.” Voiko rekrytoijaa jännittää ennen työhaastattelua?

Monesti työnhakijaa voi jännittää ennen työhaastatteluun menoa, mutta jännittääkö haastattelijaa koskaan?

Alkuun voi toki rekrytoijaakin jännittää, mutta monesti toinen osapuoli jännittää enemmän”, Susanne Gustafsson toteaa. “Silloin voi jännittää, kun tulee itselle vähän uudempi ala jolle rekrytoi.”

Mitä rekrytoija voi tehdä, jos hakija on liian hermostunut? “Monesti haastattelun alussa voi jännittää ja se on ihan hyväkin asia. Se tarkoittaa yleensä vain sitä, että hakija oikeasti haluaa työpaikan, eikä ole hakenut vain hakemisen vuoksi”, Gustafsson sanoo. Gustafsson aloittaa haastattelun yleensä kertomalla miten tilaisuudessa edetään, jotta työnhakijan ei tarvitse ainakaan pelätä yllättäviä tilanteita.

Meillä ei ole ollut sellaisia tapauksia, joissa hakija olisi jännittänyt niin paljon, että koko haastattelu olisi mennyt mönkään.

6. Voiko henkilöarviointeihin luottaa?

”Arviointi on hyvä mahdollisuus ulkopuolisen tekemään kehityskeskusteluun.” Mitä varten henkilöarviointeja tehdään?

Rekrytointiyritysten tekemiin henkilöarviointeihin liittyy paljon erilaisia mielipiteitä. Voiko henkilöarviointeihin luottaa? Rekrytointipalvelu Sihdissä henkilöarviointeja toteuttavat psykologit käyttävät luotetuksi tunnettuja, psykologiliiton hyväksymiä arviointeja. “Tulokset raportoidaan sanasta sanaan sekä tilaajayritykselle, että testin tekijälle eli työnhakijalle”, kertoo Jukka-Pekka Annala, Sihdin toimitusjohtaja.

Henkilöarvioinneista on siis hyötyä myös työnhakijoille. “Se on hyvä mahdollisuus ulkopuolisen tekemään kehityskeskusteluun.”

Joskus arvioinnin tulokset saattavat olla yllättäviä. “Henkilöllä voikin olla jokin haastava ja kesken oleva asia tai kriisi meneillään. Saatamme todeta, että nyt ei ole viisainta vaihtaa työpaikkaa”, Annala kertoo.

7. Rekrytoijaa ei kannata mielistellä

Se oli enemmänkin piinaavaa ja herätti myötähäpeää.

Työhaastattelussa kannattaa olla oma itsensä ja välttää turhaa mielistelyä. 

 

Gustafssonin mielestä pahimpia virheitä mitä työnhakija voi tehdä, on tulla sovittuun haastatteluun myöhässä tai liian ajoissa. Tilannetta pahentaa vielä se, jos hakija ei muista ketä on tulossa tapaamaan tai edes mihin paikkaan hän on hakenut.

Tätä tapahtuu viikoittain, tiedot toki löytyvät järjestelmästämme, mutta hakija antaa itsestään kuvan, ettei ole kovin kiinnostunut työpaikasta”, Gustafsson sanoo.

Toinen kiusallinen tilanne, johon rekrytoija voi joutua on silloin, kun hakija on ylivuotavan ystävällinen ja mielistelevä. “Törmäsin kerran sellaiseen hakijaan, joka alkoi flirttailemaan. Hän oli varmaan tottunut käyttämään charmiaan, mutta se ei kuulu työelämään. Se oli enemmänkin piinaavaa ja herätti myötähäpeää”, Gustafsson paljastaa.

8. Urakehitys on sattumaa

”Urakehitys voi olla kovin elämännäköistä ja monenmuotoista.”

Onko urakehitys sattumaa? Voiko harrastus, elämäntilanne tai vaikka huonosti mennyt työhaastattelu vaikuttaa yllättävällä tavalla siihen, mille uralle henkilö päätyy?

 

 

Jos on oikeaan aikaan oikeassa paikassa, niin urakehitys voi olla sattumaa, mutta pääsääntöisesti ei”, Annala kertoo. ”Se mitä henkilöt tekevät niin se ei ole sattumaa. Siinä vaikuttavat oma mielenkiinto ja kyvykkyys, jotka johtavat seuraaviin työtehtäviin, mutta uralla ei aina mennä koko ajan ylöspäin. Urakehitys voi olla kovin elämännäköistä ja monenmuotoista.”

9. Rekrytoijan on tunnettava toimiala

”Täytyy olla tiettyä ammattikokemusta, jotta voi palvella asiakkaita hyvin.”

Hyvä rekrytoija on oman toimialansa asiantuntija.

Rekrytoinnin ammattilaisilla voi olla nykyään hyvin erilaisia koulutus- ja työtaustoja. Monipuolisesta kokemuksesta on paljon hyötyä, varsinkin kun rekrytoidaan eri alojen ammattilaisia töihin. Sihdillä on viisi toimialapäällikköä; IT-, talous-, kaivos-, rakennus- ja teollisuus-aloille.

”Meillä on yksi vahvasti IT-taustainen henkilö, ekonomi vetää talouspuolta ja geologi vetää kaivostoimintaa. Siellä olisi ihan turha minun psykologina mennä sanomaan miten ne toimialan ihmiset löydetään. Täytyy olla tiettyä ammattikokemusta, jotta voi palvella asiakkaita hyvin”, Annala painottaa.

10. Kaikki haluavat kaveerata rekrytoijan kanssa

”Kannattaa laittaa verkot vesille ja kysyä neuvoa tarvittaessa..” Työnhakuneuvojen antaminen on monelle rekrytoijalle tuttua.

Haluavatko ihmiset olla kavereita rekrytoijan kanssa vain siitä syystä, että he pysyisivät ajan tasalla uusista työmahdollisuuksista? “Kyllähän jotkut haluavat käydä kahvilla ja jutella mitä työmarkkinoilla ja omalla alalla tapahtuu. Ehkä kaveeraaminen on vähän vahva sana”, Olli-Pekka Mollberg sanoo.

Työnhakuneuvojen antaminen on myös rekrytoijalle tuttua. ”Monesti olen saanut puhelinsoiton, että henkilö on menossa työhaastatteluun ja hän kysyy olisiko minulla vähän aikaa jutella. Mielestäni kannattaa laittaa verkot vesille ja kysyä neuvoa tarvittaessa. Monet myös kysyvät palautetta työhaastattelusta”, Mollberg kertoo.

Jukka-Pekka Annala on huomannut saman ilmiön: ”Useimmiten sanon, että mieti ensin ennen kuin lähdet onko tämä juuri se sinulle sopiva työpaikka. Sanon myös, että ole rehellinen vastauksissasi, niin lopputulos on paras mahdollinen.”

Sonja Heikkilä / Duunitori.fi

Share on FacebookShare on LinkedInTweet about this on TwitterShare on Google+