Rekrytointipalvelu Sihti Oy (fi)

Joskus tulee hyviäkin uutisia

Yrittajat.fi -sivustolla julkaistiin mielenkiintoinen artikkeli: ”Yrittäjä palkkaamisesta: Anna asiantuntijan auttaa.” Käy lukemassa artikkeli täältä.

Hyvä sihti kuuluu myös lentopalloon – kumppanuus VaLePan kanssa jatkuu

Halu pelata huipulla yhdistää Sihtiä ja hurjassa vedossa olevaa lentopallojoukkuetta VaLePaa. Sihti jatkaa VaLePan pääyhteistyökumppanina kaudella 2015 – 2016.

Sastamalalaisen Vammalan Lentopallon VaLePan ja rekrytointipalvelu Sihdin kumppanuus perustuu molemminpuoliseen oppimiseen.

”Me saamme olla oppimassa millaista on asiakkaan palveleminen VaLePassa, joka pelaa oman lajinsa huipulla. Puolestamme voimme olla mukana sparraamassa VaLePaa kohti eurooppaliigaa ja pohtimassa urheilun ja bisneksen suhdetta – toimia ikään kuin heidän palloseinänään, kuvaa Sihdin toimitusjohtaja Jukka-Pekka Annala yhteistyötä.

VaLePan menestystarina pirkanmaalaisen ja suomalaisen lentopallon huipulla innostaa sihtiläisiä. He ovat toimineet VaLePan kumppanina jo viime kaudella. Silloin yhteistyöhön kuului muun muassa otteluisäntänä toimiminen.

”Tunnelma peleissä on huikea, siihen tiivistyy VaLePan menestystarina. Suomalainen lentopallo ei ole vielä kovin pitkään ollut maailmalle tunnettua, ja nyt VaLePa alkaa olla jo Euroopan kentillä tuttu näky”, kuvaa Annala, jonka omaankin taustaan kuuluu urheiluvalmennus.

Sihdin saama vastaanotto on Annalan mukaan ollut VaLePassa erittäin vieraanvaraista. Yhteistyötä on tulevalla kaudella tarkoitus tiivistää ja sihtiläiset ovat jatkossa entistä tutumpi näky lentopallokatsomossa. Myös Sihdin kumppanit pääsevät mukaan pelihuumaan, Annala lupaa.

Nyt puhutaan sihtiä myös savolaisittain!

Myös Kuopiossa sihdataan nyt täysosumia. Rekrytointipalvelu Sihdin uusi toimisto sai vetäjäkseen miehen, joka taitaa savon kielen ja kulttuurin.

Lokakuun ensimmäisenä päivän avaava Sihdin Kuopion toimisto aikoo aloittaa markkinoiden valloittamisen rakennus- ja kaivostoimialoilta, joista molemmilla tapahtuu alueella nyt paljon.

”Rakentamisen saralla on täällä käynnissä isoja hankkeita. Esimeriksi yliopistollisen sairaalan rakennus- ja laajennustyöt jatkuvat vuoteen 2025 ja uusia asuinalueita rakennetaan myös koko ajan. Siilinjärvellä on vilkasta kaivostoimintaa ja Ylä-Savon alueella piipputeollisuutta”, Kuopion toimisto uusi päällysmies Ville Auvinen kuvaa Sihdin uusinta toiminta-aluetta.

Auvinen on paljasjalkainen savolainen, joka on työskennellyt edelliset kymmenen vuotta valomainosalalla. Henkilöstöpalvelualalle Auvinen sihdattiin asiakkaan vinkistä.

”Asiakkailtamme tuli pyyntöä saada palvelua lähempää. Ja jos on hyvät ja painavat syyt järjestää asia, se myös tehdään”, Sihdin toimitusjohtaja Jukka-Pekka Annala perustelee laajenemista.

Ville Auviselle rekrytointi on uusi ala, johon hän tarttuu innolla. Aiempi kokemus myynnin ja asiakaspalvelun parissa antaa tehtävään hyvän pohjan.

”Edelleen rakennan asioita yhdessä asiakkaan kanssa. Tuote vain on eri”, Auvinen kuvaa.
”Lähden hommaan intoa täynnä kuin ämpäri”, mies toteaa ja myöntää sanonnan olevan savolaista alkuperää.

Paikallistuntemus onkin uudelle toimijalle tärkeää, sillä savolaisessa yrityskulttuurissa korostuvat Auvisen mukaan tiiviit verkostot. ”On tiedettävä miten ja kenen kanssa toimitaan. Ja jos mokaat kerran, on tehtävä kymmenen hyvää tekoa maineen palauttamiseksi.”

Sihdin hallituksen Olli Latola haluaa Sihdin uudistavan koko alaa

Pitkän uran pankki- ja vakuutusalalla tehnyt Olli Latola liittyi Sihdin asiantuntijahallitukseen keväällä. Hän tuo Sihtiin osaamistaan muun muassa yrityksen hallitun kasvun tukemiseksi.

Pohjolan johtotehtävistä vastikään eläkkeelle jäänyt juristi Olli Latola katsoo Sihdin toimintaa pitkän työuransa muokkaamana.

”Sihti on kasvanut ja kehittynyt erittäin nopeasti Suomessa nuorella toimialalla. Kokemukseni myynnin johtamisesta ja toiminnanohjauksesta auttaa minua tukemaan nopeasti kasvavaa yritystä toiminnan kehittämisessä, struktuurien luomisessa ja toiminnan vakauden ylläpitämisessä”, Latola kuvaa rooliaan Sihdin asiantuntijahallituksessa.

Sihdin tavoitteena on kasvaa alan johtavaksi ja alaa uudistavaksi yritykseksi, mikä innostaa Latolaa. Hän pitää tärkeänä alan kehittämistä tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa.

”On tärkeää luoda ylempiä kumppanuuksia, kehittää alaa aidosti yhdessä asiakkaiden kanssa ja luoda joustavia, työllistymistä helpottavia ratkaisuja.”

Pankki- ja vakuutusalalla pitkään työskennellyt Latola on päässyt aiemmissa tehtävissään tarkastelemaan henkilöstöpalvelualaa asiakkaan näkökulmasta. Siksi hän tietää, että alaan liittyy myös epäilyjä.

”Erityisesti henkilöstövuokrausyritysten toiminta on suurennuslasin alla. Siksi juristina roolini on kiinnittää huomiota myös siihen, että Sihdissä kovankin kasvun imussa asiat tehdään by the book, juuri niin kuin pitää. Hyvää mainetta ei saa päästää rapautumaan missään kohtaa.”

Usko kovaan työhön siivittää Sihdin kasvua

Sihti_newsletter_JP_600x450Sihdin matka jatkuu ja tarinaan kirjoitetaan uusia lukuja. Töitä tehdään asiakkaiden palvelemiseksi, hyvässä hengessä ja ammattimaisesti. Tulokset puhuvat puolestaan. 30 prosentin kasvu liikevaihdossa, uusia maantieteellisiä aluevaltauksia, uusia palveluita. Mihin Sihti on oikein menossa, toimitusjohtaja Jukka-Pekka Annala?

”Päämääränämme on olla tunnustetusti henkilöstöpalvelualan pätevin toimija kotimaisilla markkinoilla. Toimintamme elää asiakkaiden liiketoiminnan ja henkilöstötarpeiden sekä työelämän muutosten mukaan. Ja toki haluamme itse olla luomassa raameja tulevaisuuden työelämälle. Yrityksen pitkäjänteinen kasvu on tietysti mainio merkki siitä, että tekemämme työ on oikean suuntaista. Se kertoo siitä, että palveluillemme, toimintamallillemme ja palveluyritykselle tärkeinä pitämillemme ominaisuuksille on kysyntää suomalaisessa yritysmaailmassa. Haluamme kuitenkin nostaa talouslukujen seuraamisen rinnalle jatkuvan kehityksen, asiakkaiden kanssa kasvamisen ja yhteistyön uusien muotojen löytämisen.

Paikallinen palvelu merkitsee asiakkaalle paljon. Samoin se, että henkilöstöasioissa auttaa joku, joka tuntee toimialan ja osaa tarjota uusia vaihtoehtoja ja ratkaisuja, ei vain sitä ilmeisintä.

Tällä alalla on tärkeää pysyä myös hyvänä työnantajana. Meillä on ammattimaisia työntekijöitä, ihmisiä, jotka tuovat asiakasorganisaatioon paljon muutakin kuin ekstrakäsiparin. Tätä osaamisen arvostamista haluamme levittää yleisestikin ottaen nykypäivän työelämään.

Menemme siis eteenpäin, olemme jatkuvasti parempia ammattilaisia kukin omassa lajissamme ja nautimme matkasta.”

Työnantaja, näin vältät yleisimmät sudenkuopat työhaastattelussa

Salaisuus yrityksen menestykseen on tässä; rekrytoi oikeat ihmiset. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta uusien työntekijöiden rekrytointi on yrityksen kannalta iso päätös, johon sisältyy myös riskejä.

Miten työnantaja valmistautuu työhaastatteluun? Millä perusteella työnhakijalta kysytään kysymyksiä? Rekrytointipalvelu Sihdin organisaatiopsykologi Katja Smolander antoi vinkit, miten välttää yleisimmät sudenkuopat rekrytoinnin ja työhaastattelun aikana. Näistä vinkeistä hyötyvät myös työnhakijat!

1. Selvitä, minkälaista osaamista tarvitaan

Ennen rekrytoinnin aloittamista työnantajan pitää selvittää, minkälaista henkilöä yritykseen haetaan. ”Tärkeintä on selvittää hakijan substanssiosaaminen, mutta myös muut tekijät, jotka vaikuttavat henkilön soveltuvuuteen tehtävään. Haastattelijalla pitää olla ymmärrys siitä, minkälaista osaajaa työpaikka tarvitsee”, Smolander kertoo. Profiili voi muuttua matkan varrella sen perusteella, minkälaisia osaajia on tarjolla. Joskus myös työnantajan visio siitä, mihin suuntaan rooli voi kasvaa muuttuu haun aikana. ”Alussa saatetaan hakea valmistunutta ja kokenutta henkilöä, mutta haun aikana mietitään, pitäisikö sittenkin ottaa vastavalmistunut kasvamaan tehtävään. ”

Internetistä on helppo löytää ohjeita, joiden avulla sekä työnhakija että työnantaja voivat valmistautua työhaastatteluun. Vaikka ohjeet ovat hyödyllisiä, Smolander toivoo, että työhaastattelussa vältettäisiin liikaa ulkoa opettelua. ”Joskus törmää sellaiseen, että ihminen oman luonteensa vastaisesti sanoo työhaastattelussa jotain vain siksi, että jossain ohjeessa on neuvottu tekemään niin.”

Aitous toimii siis myös työnhaussa. ”Ei kannata yrittää antaa sellaisia vastauksia, mitä kuvittelee toisen haluavan kuulla”, Smolander painottaa.

2. Kiinnitä huomiota oikeisiin asioihin

Rekrytointipäätökseen vaikuttavat monet tekijät, valitettavasti usein myös ne väärät. Työnantaja saattaa usein kiinnittää liikaa huomiota esimerkiksi hakijan ikään ja tämänhetkiseen työtilanteeseen. ”Suomessa on ihan erilainen tilanne kuin vuosia sitten. Se, että ihminen on työtön ei todellakaan tarkoita, etteikö hän voisi olla pätevä ja hyvä työntekijä.” 

”Työnantajien pitää myös lopettaa ikään tuijottaminen. Jos työnhakija on 55-vuotias, ei kannata ajatella, että hän olisi liian vanha. Jos hän tekee 65-vuotiaaksi asti töitä, hänellä on kymmenen vuotta työuraa jäljellä. Kuinka moni työpaikkaa hakeva nuori voi taata olevansa niin kauan yhdessä paikassa töissä?”

”Työnantajien pitäisi osata mennä hakijan iän ja numeroiden taakse ja katsoa oikeaa osaamista, motivaatiota ja suhtautumista työelämään.”

3. Valmistaudu ensimmäiseen työhaastatteluun hyvin

Työhaastattelu voi olla ensimmäinen laatuaan myös pöydän toisella puolella istuvalle työnantajalle. Miten työnantaja varmistaa, että kaikki asiat saadaan käytyä läpi haastattelun aikana, varsinkin jos hänellä ei ole aikaisempaa kokemusta työhaastatteluiden pitämisestä?

Smolander suosittelee ottamaan työhaastatteluun mukaan henkilön, jolla on jo kokemusta rekrytoinnista. ”Ota avuksi yrityksestä tai sen ulkopuolelta henkilö, joka on tehnyt aikaisemmin haastatteluja. Lisäksi on hyvä tehdä haastatteluun perusrunko, jonka avulla saa vastaukset niihin asioihin, jotka ovat oikeasti merkityksellisiä työnkuvan ja organisaation kannalta.”

4. Suunnittele kysymykset etukäteen

Oletko koskaan miettinyt, millä perusteella työnantaja kysyy kysymyksiä haastattelun aikana? Ovatko kysymykset spontaaneja vai tarkkaan mietittyjä? ”Joissakin tapauksissa on hyvin perusteltua tehdä strukturoitu haastattelu, jotta prosessi olisi mahdollisimman tasapuolinen kaikille hakijoille.”

Smolander kannustaa työnantajia kysymään myös kysymyksiä, joita ei löydy perinteisistä haastattelurungoista. ”Silloin saa vastauksia kysymyksiin, joihin ei ole voinut valmistautua etukäteen. Haastattelija voi esimerkiksi pyytää työnhakijaa määrittelemään työhaastattelun tärkeimmän kysymyksen ja vastaamaan siihen itse tai pyytää vastaamaan kysymykseen ‘miksi olemme tässä’ heti haastattelun alussa.”

5. Kierrä kielletyt kysymykset myös virallisen haastattelun ulkopuolella

Kaikki tietävät, mitä kysymyksiä työhaastattelussa ei saa kysyä, mutta miten on small talkin laita? Tyypillisesti ennen työhaastattelua työnantaja juttelee niitä näitä samalla kun odotetaan kahvin valmistumista. Small talk on hyvä tapa rikkoa jäätä, varsinkin jos työnhakija vaikuttaa hermostuneelta. Jutusteluun sisältyy kuitenkin yllättävä sudenkuoppa; työnantajalla ei ole lupaa kysyä mitään henkilön persoonaan ja henkilökohtaiseen elämään liittyvää, mikä ei liity työnhakuun ja työn tekemiseen. Tähän vaikuttaa myös lainsäädäntö. ”Työnantaja voi joutua jäätä murtavaksi tarkoitetun small talkin jälkeen miettimään, kokiko työnhakija, että häneltä kysyttiin henkilökohtaisia asioita.”

6. Varmista tosiasiat, kehitä tilannetajua

Työhaastattelu voi olla työnhakijalle jännittävä tilanne. Hänen pitää vakuuttaa yhden tunnin aikana työnantajalle olevansa oikea valinta yritykseen. Jotkut saattavat olla hermostuneita työhaastattelutilanteessa, mikä voi saada työnantajan epäilykset heräämään. ”Tietyt faktat ja referenssit ovat tarkastettavissa ja aina voi kysyä lisäkysymyksiä, jos joku asia epäilyttää. Jos puhutaan substanssiosaamisesta, niin keskustelun voi viedä niin pitkälle, että työnantaja näkee, puhutaanko oikeasti ihan samasta asiasta.”

Mitä jos vaikuttaa siltä, että työnhakija valehtelee työhaastattelussa? ”Edes oikeusjärjestelmä ei ole vielä keksinyt aukotonta ratkaisua totuuden löytämiseen. Ihmisten kohtaamiseen liittyvät samat lainalaisuudet työhaastattelussa kuin normaalissa arjessa, pitää osata tulkita tilannetta.”

7. Helpota päätöksentekoa testaamalla

Yritykset hyödyntävät testausta selvittämään työnhakijan osaamista ja sopivuutta tiimiin. Testauksen voi jakaa karkeasti kolmeen ryhmään; 1) ensimmäisten hakijoiden karsinta laajasta hakijajoukosta, 2) haastattelun yhteydessä tehtävät testit tai muut pintapuolisemmat testit sekä 3) syvälliset soveltuvuusarvioinnit, jotka tehdään vain kärkikandidaateille. ”Pitää olla tarkkana, minkälaisesta testauksesta puhutaan, milloin se on psykologista ja milloin jotakin muuta. Minulla on tapana sanoa, että jokainen testi on täydellinen; eri asia on mistä tulokset kertovat ja mitä sillä oikeasti testataan.”

Tärkeintä Smolanderin mielestä on muistaa työnhakijan oikeusturva. ”Testien pitää olla tarkoituksenmukaisia ja asiansa ajavia. Työnhakijalle pitää olla selvää, missä vaiheessa häntä testataan, miten ja minkä takia.”

8. Tarkista referenssit vasta loppusuoralla

Kokemusta kartuttaneen työnhakijan ansioluettelosta voi löytyä suosittelijoiden yhteystietoja. Missä vaiheessa työnantaja tarkistaa referenssejä? ”Referenssien tarkistus tehdään työhaastattelun jälkeen ja siitä pitää sopia ensin työnhakijan kanssa.”

Referenssit kannattaa Smolanderin mielestä ehdottomasti tarkistaa, mutta vain työnhakijan luvalla ja vasta silloin, kun henkilön valintaa oikeasti harkitaan. Tämä vähentää työnantajan työkuormaa, mutta myös työnhakijan kannalta on hyvä, ettei referenssejä tarkisteta turhaan.

”Tässäkin tilanteessa pitää ajatella työnhakijan oikeuksia. Keneltä tahansa ei voi lähteä kysymään työnhakijan taustoista, vaikka olisi tuttava samassa yrityksessä töissä.”

9. Valitse perustellusti kahden hyvän työntekijän välillä

Rekrytointiprosessin lopussa työnantaja saattaa olla haastavan tilanteen edessä; kuinka valita paras kahden hyvän kandidaatin välillä? ”Listaa syitä, miksi kyseiset henkilöt ovat samalla viivalla; ovatko ne samoja tekijöitä vai erilaisia. Sen jälkeen pohditaan, mitkä ovat työpaikalle ja roolille tärkeitä tekijöitä. Jos selkeitä vastauksia ei löydy, voi tehdä uuden haastattelukierroksen, johon ottaa mukaan muita ihmisiä organisaatiosta”, Smolander neuvoo.

”Kolmas keino on ottaa työntekijä tutustumaan työympäristöön, jolloin voi avautua minkälainen osaaja henkilö on. Samalla hakija näkee minne ja minkälaiseen rooliin hän on tulossa.” Smolander suosittelee miettimään rekrytoinnin aikana tiiviisti yrityksen tulevaisuutta ja sitä, miten uusi työntekijä voi kasvaa ja kehittyä kyseisessä roolissa.


 

Tämä artikkeli on osa Sihdin rekrytointialasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhdessä Duunitorin kanssa kanssa. Artikkelin kirjoittaja Sonja Heikkilä.

 

”Kärki karkaa!”

Hyvä meininki oli sihtiläisillä Pirkan pyöräilyssä. 134 kilometriä veijarit polkivat tuulisessa säässä. Ilman isompia kommelluksia koko porukka ylitti yhdessä maaliviivan, ainoastaan Petriltä puhkesi pyöränkumi Terälahdessa, mutta siitäkin selvittiin hyvän huoltoryhmän ansiosta nopeammin kuin Ferrarilla.

Yhdessä eteenpäin hyvällä fiiliksellä!

Uituksen viime syksyisen pyöräilyhaasteen lunastivat mallikkaasti Minea, JP, Teemu, Cole, Jaakko, Harri ja Arttu.

Sihti auttaa nuoria ensimmäisen kesätyöpaikan saamisessa – kesätyöpaikkoja tarjolla Kesäduunitorissa!

Kesäduunitori on Rekrytointipalvelu Sihti Oy:n toteuttama kampanja, jonka tavoitteena on työllistää nuoria, joilla ei ole aikaisempaa työkokemusta tai työkokemusta on hyvin vähän. Sihti myös mahdollistaa yksityishenkilöiden osallistumisen kampanjaan auttamalla käytännön asioissa työnantajaroolissa.

Kesäduunitorin kautta on työllistetty jo kymmeniä nuoria, ja töitä tarjotaan ja haetaan yhä kiihtyvään tahtiin. Vielä ei ole myöhäistä osallistua!

Yrittäjä tai yksityishenkilö, lähde sinäkin mukaan talkoisiin!

Tarjoa nuorelle kesätöitä. Ihan minkälaista työtä vaan; nurmikon leikkausta, ikkunan pesua, lasten hoitoa, koiran ulkoilutusta, siivousta, vaikka lyhyeksikin aikaa. Me Sihdissä välitämme nuorille kesätöitä talkoovoimin ja ohjeistamme kesäduunintarjoajaa käytännön asioissa työnantajan roolissa. Jätä yhteydenottopyyntö meille, niin olemme sinuun yhteydessä.

Nuori, vielä ehdit saada kesäduunia! Laita hakemuksesi sisään jo tänään!

Jätä tästä hakemuksesi kesätöihin ja tule sen jälkeen tapaamaan meitä Kesäduunitorille

1.-12.6. välisenä aikana. Tapahtuman tarkempi aikataulu julkaistaan lähempänä sekä Kesäduunitorin Facebook-sivuilla että osoitteessa http://www.kesaduunitori.fi. Käy tykkäämässä sivusta, niin pysyt ajan tasalla tulevasta ohjelmasta ja avoimista kesätyöpaikoista!

Kampanja huipentuu kesäkuun kahden ensimmäisen viikon aikana järjestettävään tapahtumaan Tampere-talolla ja Tampereen toreilla! Kampanjassa on Sihdin kanssa yhteistyössä Tampere-talo ja Tampereen kaupunki.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Salla Pyhäjärvi
050 444 4425
salla.pyhajarvi@sihti.fi
www.kesaduunitori.fi

Tampereen toimisto on muuttanut

Sihdin toimisto on muuttanut 10 metriä Näsijärvelle päin. Löydät Sihdin Tampereen väen uudesta osoitteesta Verstaankatu 1, 33100 Tampere. Tervetuloa tutustumaan uusiin tiloihimme!

Yritteliäisyyttä, riskinottoa ja rohkeutta!!!

Jukka-Pekka Annala

Toimitusjohtaja, yrittäjä

Jukka-Pekka Annala

050 444 4455

Suomalaista työ-ja elinkeinoelämää kohta kaksikymmentä vuotta rekrytoinnin ammattilaisen näkökulmasta katseltuani, tulee mieleeni että olemme Suomessa ison asennevalinnan aallonmurtajalla.

Meillä oli lähihistoriassamme maailman parhaat sosiaaliturva- ja koulutusjärjestelmät sekä hetkittäinen ylivoima matkapuhelinteollisuudessa. Meillä ON erityinen maantieteellinen asema, mallioppilaan pieni pulpetti EU:ssa, jäykkä hallinto, sekä maailman mitassa karkeat tavat ja huono viinapää.

Suomessa ei näytä olevan tarpeeksi kanttia tehdä oman työssäkäyntialueen ratkaisuja, kun kerran (raha)politiikan ohjaus on Keski-Euroopassa ja jossain välissä useat tuotantoa harjoittavat yritykset siirtyivät muille maille. PK-yritykset kärsivät rahoituksen vaihtoehtojen puutteesta ja työn teettäminen/tarjoaminen on byrokratian ja osin siitä johtuvien kulujen vuoksi vaikeata ja riskaabelia.

Tyttäreni valistivat minua jokin aika sitten siitä, minkälainen asento on slaavikyykky. Se on vähän niin kuin kyykkyasento ripaskaa aloitetaessa, rennon machosti, ilman liikettä, aikaa kuluttaen. Siinä ollaan omaa asemaa tai potentiaalia korostaen. Asento on suosiossa meiltä itään päin olevilla alueilla – ja musiikkivideoissa.

Onko suomensukuisen heimomme valinta asettua kyykkyyn odottamaan että jotain parempaa on kohta tulossa? Menneeseen menestykseen viitaten, potentiaalista puhuen ja kaikessa mahdollisessa säästämiseen pyrkien. Passiivisuudessa ja nostalgiassako näkyy slaavilaiset sukujuuremme?

Usein on kuitenkin niin että kaikki vahvasti etabloitunut alkaa olla dynamiikaltaan löysää. On se niinkin että pelkästään leikkaamalla ei voida tilanteen parantuessa aloittaa kehittämistä. Kerran amputoitu raaja ei kasva takaisin.

Historiassa on aina hyviä aikoja seurannut tylymmät talkoot. Nyt on se aika tai ehkä se on jo ohitettavissa. Voimmeko unohtaa menneisiin liittyvät murheet ja lähteä kohti uusia seikkailuja?

Työelämässä on nähtävissä myös positiivisia signaaleja. Yksittäiset ihmiset tai yritykset eivät ole lainkaan niin huonossa hapessa kuin barometrit väittävät. Jokaisella toimialalla tulee olemaan menestyjiä myös vuonna 2015. Niitä on ollut joka vuosi.

Tarvitsemme johtajuutta yrityksiin, pankkeihin ja politiikkaan. On taas alettava uskoa omaan tekemiseen ja yritteliäisyyteen. Meidän on uskallettava tehdä virheitä ja koitettava tarmokkaammin vaikuttaa asioihin suomalaisten reviirillä. Kuka sen tietää, mutta arvaan että kohtuullinen velanotto ja tehokkaaseen toimintaan investoiminen tekisi tälle maalle hyvää. Toivottavasti saamme viisaita auktoriteetteja ja väkeviä johtajia tulevaisuudestamme päättämään. Sellaisia, jotka tietävät tai ottavat selvää jos eivät tiedä sekä niitä, jotka ymmärtävät moniulotteisia valintoja ja niiden vaikutuksen kokonaisuuteen.

Ylös kyykystä ja eteenpäin!

Jukka-Pekka Annala
toimitusjohtaja
Rekrytointipalvelu Sihti Oy