Rekrytointipalvelu Sihti Oy (fi)

Sihdillä jo nyt yli 100 kesätyöpaikkaa tarjolla nuorille!

Sihdille vuoden 2015 teema on nuoret ja työllisyys. Sihti on haastanut asiakasyrityksensä tarjoamaan nuorille kesätöitä ja onnistunut tammikuun loppuun mennessä vahvistamaan Pirkanmaan alueelta jo yli 100 kesätyöpaikkaa. Pirkanmaan lisäksi Sihti ulottaa kampanjansa jokaiselle toimipaikkakunnalleen sekä haastaa kaikki Suomen yritykset ja yksityishenkilöt kampanjaan mukaan!

 –  “Sihti antaa nuorelle tilaisuuden päästä tekemään töitä vaikka edes lyhyeksi ajaksi. Meidän kauttamme on helpompi saada kesätöitä, verrattuna siihen, että nuori hakisi itse esimerkiksi isoon teollisuusalan yritykseen. Kesätyöpaikkoja täytetään jo nyt, joten nuorten kannattakin jo laittaa hakemuksia tulemaan!”, kehoittaa toimitusjohtaja Jukka-Pekka Annala rekrytointipalvelu Sihti Oy:stä.

Kesätyö-teema yhdistää myös Sihdin ja Tampere-talon luontevasti yhteen. Kesäkuussa Tampere-talolle nousee kesäduunitori, missä voi ilmoittaa avoimista kesätöistä ja hakea niitä. Kesäduunitori antaa laajan mahdollisuuden työllistää nuoria – Sihti auttaa kesäduunitorilla myös yksityishenkilöitä tarjoamaan nuorille kesätyöpaikkoja

 – ”Kesäkuussa kesäduunitorille Tampere-talolle on helppo tulla ja kysellä mahdollisuuksista enemmän. Vaikka kesäduunitori on fyysisesti Tampereella aiomme laajentaa sen sähköisesti valtakunnalliseksi kesaduunitori.fi -palveluksi.” , kertoo toimitusjohtaja Jukka-Pekka Annala rekrytointipalvelu Sihti Oy:stä.

Hae kesätyöpaikkaa meiltä jo nyt!

Sihti vastaa Tampere-talon juhlavuoden synttäritapahtuman tiimin rekrytoinnista

Tampere-talo hakee noin 25-vuotiaita nuoria juhlavuoden tiimiinsä toteuttamaan talon synttäritapahtuman. Tiimiin valittavat nuoret saavat tapahtuman tuottamisessa vapaat kädet ja käyttöönsä Tampere-talon tilat ja osaamisen. Haku on jo käynnissä, tule ja kysy lisätietoja lauantaina 31.1. juhlavuoden avauksessa Tampereen Koskikeskuksessa.

Ajatus nuorten järjestämästä tapahtumasta syntyi halusta houkutella taloon yhä enemmän nuorta yleisöä.

–       Täyttäessämme 25 vuotta haluamme kuulla saman ikäisiltä nuorilta, minkälaiset sisällöt heitä kiinnostavat. Haluamme nähdä, mikä saa heidät innostumaan ja tulemaan taloon. Emme aseta tapahtumalle ennakkoon mitään tiettyjä raameja. Tiimi saa rakentaa sisällöt ja vastaa tuotannon kannattavuuden suunnittelusta talomme avustuksella, kertoo ohjelmapäällikkö Marko Stenström Tampere-talosta.

Sihdille tämänkaltainen rekrytointi avaa myös uudenlaisen lähestymistavan nuorten työllistämiseen.

–      “Työelämä on muuttunut megalomaanisesti niistä ajoista, kun henkilö ammattiin valmistumisen jälkeen pääsi vakituiseen työsuhteeseen suureen yritykseen ja jäi sieltä kultakello liivintaskussa eläkkeelle. Eritoten yrittäjyys uravaihtoehtona on noussut korkealle nuorten keskuudessa. Tässä on nuorille oiva mahdollisuus luoda jotain ihan uutta ja onnistuessaan myös saada siitä tapahtumatuoton lisäksi uuden tapahtumakonseptin Tampereelle.”, toteaa Jukka-Pekka Annala, yrittäjä itsekin.

Koskikeskuksessa lauantaina 31.1. pidettävässä tapahtumassa voi tulla tapaamaan Tampere-talon ja Sihdin väkeä ja hakea heti mukaan tiimiin. Rekrytointia koskevat tietoiskut järjestetään klo 11.00, 12.15. ja 13.30. Haku on käynnissä 25.2. asti, jolloin nuorten tiimi julkaistaan.

Hae tiimiin mukaan!

Rekrytointikoulutus

Pirkanmaan TE-toimisto järjestää yhteistyössä Rekrytointipalvelu Sihti Oy:n kanssa rekrykoulutuksen, jolla on tarkoitus kouluttaa henkilöitä monimyyjän tehtäviin.

Koulutus on tarkoitettu pääasiassa Pirkanmaan alueen työttömille ja työttömyysuhan alaisille henkilöille, jotka haluavat kouluttautua eri alojen monipuolisiin myynnin tehtäviin ja työllistyä alalle.

Hyvä tausta hakijalle voi olla esim. koulutus tai ammattiosaaminen yhteistyökumppaniyritysten toimialoilta. Aiempi myyntikokemus ei ole välttämätön, vaikka siitä on hyötyä – Asenne ratkaisee.

KOULUTUKSEN TAVOITE:
Koulutuksen aikana opiskelija koulutetaan usean eri toimialan organisaation myynnin tehtäviin mm. teollisuuden alihankintaan, liikunta- ja työhyvinvointipalveluihin sekä matkailu- ja kulttuurialan kausimyyntiin. Pääasiallisena tavoitteena on sekä kentällä että puhelimessa tapahtuva myynti yritysasiakkaille. Koulutuksen jälkeen myyntityötä tehdään Rekrytointipalvelu Sihti Oy:n palveluksessa toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa. Koulutuksen jälkeen palkka muodostuu kiinteästä peruspalkasta ja myyntiprovisiosta.

KOULUTUKSEN SISÄLTÖ
Yritysmyynnin erityiskoulutus: myyntiprosessit, asiakaskontaktointi, tarvekartoitukset, ratkaisuargumentointi yms.
Perehtyminen mukana olevien yritysten toimintaan: toimialan erikoispiirteet, asiakashyöty, myynnin kausivaihtelu, asiakasprofiilit, yritysten tuotevalikoima.
Vuorovaikutuksen taidot, tapakoulutus, henkilökohtaiset valmiudet, oman työn tavoitteiden asettaminen.
Koulutuksesta vastaavat yritysmyynnin kehittämiseen ja valmentamiseen erikoistuneet valmentajat ja asiantuntijayritykset.

KOULUTUKSEN INFOTILAISUUS
Aika: Keskiviikkona 18.2.2015 klo 11:00-12:00.
Paikka: Pirkanmaan TE-toimisto, Pellavatehtaankatu 25, Tampere, 1. kerros, esittelytila Satiini.
Tervetuloa!

KOULUTUS ALKAA 23.3.2015, kesto n. 100 pv

Katso lisätietoa työvoimakoulutuksesta, mm. työvoimakoulutusetuuksista
www.te-palvelut.fi -> Työnhakijalle ->Ammatinvalinta ja koulutus -> Ammatillinen työvoimakoulutus,
suora linkki: http://bit.ly/1yUgtZn

Lisätietoja hakeutumisesta ja työvoimakoulutusetuuksista:
Työlinja, Koulutusneuvonnan puhelinpalvelu 0295 020 702, ma-to klo 9-17, pe 9.-16.15.koulutusneuvonta@te-toimisto.fi
Lisätietoja:
Rekrytointipalvelu Sihti Oy, Tuija Ivalo 050 444 4434.
Pirkanmaan TE-toimisto, Tarja Lempinen 0295 045 648.

Asiakastyytyväisyyskysely

Loppuvuodesta lähetimme asiakasyrityksillemme asiakastyytyväisyyskyselyn.
Vastausprosentti oli hienot 71% ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä meidän palveluihimme 8,02 arvosanan edestä (asteikolla 1-10).
Tähän täytyy olla enemmän kuin tyytyväisiä.
Kiitos kaikille vastanneille, saimme myös hyvää avointa palautetta, mistä otamme kopin.
Vastanneiden kesken arvottiin kuusi kappaletta konserttilahjakorttia Tampere-taloon. Voittaneille on ilmoitettu henkilökohtaiseti.
 
J-P Annala

Tällä pyörällä ajettiin viikossa Helsingistä Pariisiin syöpälasten hyväksi!

Hyvän asian edestä pyöräillyt Petri Uitus lahjoitti pyöränsä Sihdille ja samalla haastoi sihtiläiset ensi kesän Pirkan pyöräilyyn. Tempaus tuotti hyväntekeväisyyteen 129 000 euroa. Yhtenä pääsponsorina toimi Sihti.

Petrin haaste on vastaanotettu! 7.6.2015 pyöräillään 134 km Näsijärven ympäri. Ota sinäkin haaste vastaan ja lähde meidän kanssa valloittamaan Pirkanmaa!

Vuokratyö – vapautta vai riistoa?

Vakituisten ja määräaikaisten työsuhteiden rinnalle on noussut uusi työn muoto, vuokratyö. Vuokratyöstä on tullut monelle toimialalle ja työntekijälle arkipäivää ja tänä päivänä Suomessa voi rekrytoida jopa vuokrajohtajan. Sana vuokratyö herättää kuitenkin monessa ristiriitaisia mielipiteitä. Onko vuokratyöllä huono maine ja jos on, niin miksi? Päätimme ottaa asiasta selvää.

Vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan vuokratyön tekeminen oli yleisintä tukku- ja vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemusalalla sekä teollisuudessa. Vuokratyöntekijöissä oli yhtä paljon miehiä kuin naisia ja eniten vuokratyötä tekivät nuoret aikuiset.

Tämä artikkeli on osa Sihdin rekrytointialasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhdessä Duunitorin kanssa. Katso Sihdin avoimet työpaikat Duunitorilla ja lue sarjan ensimmäinen artikkeli rekrytoijan työnkuvasta.

Vuokratyössä on vapaus valita

Tero Tavi ajaa työkseen kaivinkonetta Talvivaarassa Rekrytointipalvelu Sihdin kautta. Hän on tehnyt alan töitä noin seitsemän vuotta, välillä toisen yrityksen kautta, välillä ”talon kirjoilla”. Tavin mielestä vuokratyön ja tavallisen työsuhteen välillä ei ole paljoa eroavaisuuksia. Vuokratyössä paras puoli on Tavin mielestä se, ettei palkan saapumista ja työn hakemista tarvitse miettiä. ”Henkilöstövuokrausyrityksessä on valmiina sinun tietosi ja he tietävät mitä olet tehnyt ja mitä osaat. Työnantajat eivät yleensä soittele, mutta Sihdiltä aina soitetaan, että olisi taas töitä tarjolla”, Tavi kertoo.

Nina Koivumäki tekee töitä rakennussiivoojana työmailla. Koivumäki on ollut Sihdillä jo vuodesta 2009 ja kertoo viihtyneensä todella hyvin. ”Kun on hyvä aika, voin itse päättää mille työmaalle menen ja milloin pidän lomia. Vuokratyöntekijänä en ole sidottu yhteen urakoitsijaan, vaan menen sinne, missä töitä on tarjolla. On todennäköisempää, että töitä löytyy, kun voin mennä mille tahansa työmaalle.

Henkilöstöpalveluyritysten liiton vuoden 2014 vuokratyöntekijätutkimuksen mukaan jopa 86 prosenttia vuokratyöntekijöistä suosittelisi vuokratyötä myös kavereilleen. 62 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että heidän kokemuksensa vuokratyöstä ovat osoittautuneet ennakko-odotuksia positiivisemmaksi työn tekemisen myötä.

Vuokratyöntekijänä en ole sidottu yhteen urakoitsijaan, vaan menen sinne, missä töitä on tarjolla. On todennäköisempää, että töitä löytyy, kun voin mennä mille tahansa työmaalle. 

Koivumäki listaa lisää henkilöstövuokrauksen hyviä puolia: ”Meidän rekrytointimme on todella helppoa. Jos sairastumme, toimisto lähettää uuden tilalle jos apua kaivataan. Työntekijän voi myös vaihtaa jos huomaakin, että henkilökemiat eivät pelaa.”

Jos ei jouluna ole töitä

Vuokratyötä on enemmän tai vähemmän tarjolla riippuen sesongeista ja taloustilanteesta eli ala on hyvin suhdanneherkkä. Nina on huomannut alan haasteet työssään: ”Joskus henkilö saattaa olla pari päivää, yhden viikon tai vaikka puolitoista vuotta yhdessä paikassa töissä. Ikinä ei voi tietää onko töitä enää ensi viikolla.” Erityisesti joulu voi olla haastavaa aikaa vuokratyöntekijöille työmarkkinoilla, mutta vuoden alussa yrityksissä huomataan taas tarve uusille työntekijöille.

”Jos firma joutuu tekemään lomautuksia, niin ensimmäisenä lähtee yleensä vuokratyöntekijät”, kertoo Tero Tavi. Tavin mielestä tämäkin ongelma on väistymässä ja yrityksissä huomioidaan nykyään paremmin omien työntekijöiden lisäksi vuokratyöntekijät ja työjaksojen pituudet.

Mainettaan parempi toimiala

Lainsäädäntöä on muutettu ja vuokratyöntekijöiden oikeudet työpaikoilla ovat parantuneet. Toimialasta on silti monella vielä negatiivinen kuva, jota henkilöstövuokrausyritykset ja Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL pyrkivät muuttamaan.

Ei siitä tehdä kauheasti numeroa, kun yritys hoitaa asiat todella hienosti ja juuri niin kuin pitää. Uutinen tehdään vasta, kun jossain epäonnistutaan.

Vaikka mielipiteet vuokratyöstä ovat muuttumassa, ennakkoluulojakin esiintyy. Nina Koivumäki on joutunut kuulemaan kommentteja vuokratyöntekijöistä, kuten esimerkiksi ”olemme työtä vieroksuvia ja olemme vain vuokratöissä, koska emme ole päässeet muualle töihin.” Koivumäen mielestä jokainen vuokratyöntekijä voi itse vaikuttaa alan maineeseen menemällä töihin ja tekemällä työtehtävät huolella. Muuten asiat eivät muutu, Koivumäki painottaa.

Rekrytointipalvelu Sihdin toimitusjohtajan Jukka-Pekka Annalan mielestä mielipiteitä toimialasta voidaan muuttaa tiedottamalla enemmän ja kertomalla avoimesti kaikista yrityksen käytännöistä. ”Ei siitä tehdä kauheasti numeroa, kun yritys hoitaa asiat todella hienosti ja juuri niin kuin pitää. Uutinen tehdään vasta, kun jossain epäonnistutaan.”

HPL pyrkii auktorisoimalla vastuullisia vuokratyöyrityksiä parantamaan henkilöstövuokrauksen mainetta. Auktorisoidut yritykset ovat sitoutuneet noudattamaan liiton sääntöjä sekä toimimaan vastuullisesti tarjoamalla reiluja vuokratöitä. Auktorisoituja yrityksiä on tällä hetkellä Suomessa yli 170 ja ne tunnistaa Reiluja Vuokratöitä -auktorisointitunnuksesta.

Henkilöstövuokraus muuttaa työmarkkinoita

Vuokratyön määrä Suomessa on kasvanut tasaista tahtia ja Sihdillä uskotaan, että ala tulee kasvamaan entisestään. Koivumäen mielestä henkilöstövuokraus on työnantajalle kannattava vaihtoehto. ”Jos tarvitsee työntekijän yhdeksi päiväksi, viikoksi tai kuukaudeksi, niin se on mahdollista. Se ei onnistu jos palkkaa vakituisen työntekijän yritykseen. Siitä ei sitten pääse eroon mitenkään”, sanoo Koivumäki. Työsuhteet muuttuvat tulevaisuudessa entistä projektiluontoisemmiksi ja ihmiset siirtyvät vapaammin toimialalta ja yrityksestä toiseen. Voiko vuokratyö mullistaa Suomen työmarkkinat?

Jos tarvitsee työntekijän yhdeksi päiväksi, viikoksi tai kuukaudeksi, niin se on mahdollista. Se ei onnistu jos palkkaa vakituisen työntekijän yritykseen. Siitä ei sitten pääse eroon mitenkään.

Jukka-Pekka Annala uskoo myös, että tulevaisuudessa henkilöstövuokrausta käytetään yrityksissä entistä enemmän. Vaikkakin vuokratyöntekijän palkkaaminen on yritykselle kalliimpaa, periaatteessa kustannukset ja riskit voivat olla loppujen lopuksi työnantajalle pienempiä. ”Meidän tehtävämme on tutkia yrityksen puolesta, minkälainen ammattilainen yritykseen tarvitaan ja sitten löytää ja haastatella sopivat henkilöt. Osittain siihen kuuluu myös riskin siirtäminen. Yrityksen on helppo käyttää meidän työntekijöitä, joilla on vakuutukset, verot ja eläkemaksut hoidettu”, Annala sanoo.

Vuokratyö toimii myös monelle nuorelle yhtenä askeleena kohti työelämää. HPL:n mukaan vuokratyön kautta työllistyy jo nyt lähes 50 000 nuorta vuodessa. Vuonna 2012 noin 5 prosenttia nuorista teki vuokratyötä. Annalan mielestä vuokratyö antaa nuorelle tilaisuuden päästä tekemään alan töitä vaikka edes lyhyeksi ajaksi. ”Meidän kauttamme on helpompi saada töitä, verrattuna siihen, että nuori hakisi itse esimerkiksi isoon teollisuusalan yritykseen”, Annala kertoo.

Vuokratyön määrä tulee kasvamaan Suomessa sitä mukaan, kun asenteet alaa kohtaan muuttuvat. Annala on sitä mieltä, että henkilöstövuokraus tulee yleistymään myös muilla toimialoilla. Rekrytointipalvelu Sihti toimii tällä hetkellä pääasiassa viidellä eri alalla: IT, rakentaminen, teollisuus, kaivosala ja talous. Vaikka vuokratyötä tekeviä on Suomessa kaikista työssäkäyvistä vielä pieni osuus, moni yritys ja toimiala ei tulisi enää toimeen ilman vuokratyöntekijöitä.

Sonja Heikkilä / Duunitori.fi

Totta vai tarua – 10 myyttiä rekrytoijan työstä

Suomessa on satoja henkilöitä, jotka tekevät työkseen rekrytointia – auttavat työnantajia löytämään sopivia työntekijöitä. Käsittelemme Duunitorilla usein työelämään liittyviä aiheita työnhakijan näkökulmasta, mutta tällä kertaa päätimmekin ottaa selvää minkälaisia ihmisiä istuu pöydän toisella puolella.

Ovatko rekrytoijat ajatusten lukijoita? Jännittääkö rekrytoijaa ennen työhaastattelua? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saimme vastauksia, kun pääsimme juttelemaan alan asiantuntijoiden kanssa.

Tämä artikkeli on osa Sihdin rekrytointialasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhdessä Duunitorin kanssa. Sarjassa pääset tutustumaan rekrytointiammattilaisten työhön. Katso myös Sihdin avoimet työpaikat Duunitorilla ja lue sarjan toinen artikkeli vuokratyöstä.

Listasimme 10 väitettä rekrytoijien työnkuvasta. Ovatko nämä mielestäsi totta vai tarua?

1. Rekrytoija lukee ihmisten ajatuksia

“Ei riitä, että lukee ansioluetteloa ja kysyy kysymyksiä, pitää myös osata lukea vastauksia.”

Osaavatko rekrytoijat lukea ihmisiä?

 

Joskus voi tuntua siltä, että työhaastattelu on ristikuulustelu, jossa rekrytoija arvioi haastateltavan jokaista liikettä ja lausetta. Osaavatko rekrytoijat lukea ihmisiä? “Me teemme ihmisten kanssa töitä ja olemme kaikki erilaisia, mutta kyllä siinä jonkinlainen tuntuma tulee vuosien mittaan”, kertoo Rekrytointipalvelu Sihdin Susanne Gustafsson.

Olli-Pekka Mollberg tekee Sihdillä rekrytointeja ja suorahakuja asiantuntija-, päällikkö- ja johtotason tehtäviin. Mollberg on asiasta samaa mieltä Gustafssonin kanssa: “Kyllä se silmä harjaantuu matkan varrella ja tiettyjä asioita pystyy tunnistamaan.” Haastattelijan on osattava myös kuunnella ja esittää oikeita kysymyksiä. “Ei riitä, että lukee ansioluetteloa ja kysyy kysymyksiä, pitää myös osata lukea vastauksia”, Gustafsson painottaa.

2. Sopivin työntekijä voi löytyä mistä vain

Rekrytointialalla pitää olla koko ajan aistit avoimena.

Sopivin työntekijä voi löytyä mistä vain.

 

Yleinen käsitys on se, että rekrytoija valitsee hakemusten joukosta hyviä hakijoita. Todellisuudessa se oikea on yleensä ihan jossain muualla kun siellä hakijoissa. Hänet täytyy vain etsiä”, Mollberg kertoo. Parhaan työntekijän sijaan etsitään työhön ja yrityksen kulttuuriin sopivinta henkilöä.

Rekrytointialalla pitää olla koko ajan aistit avoimena”, Mollberg toteaa. Potentiaalinen työntekijä voi olla kaverin kaveri tai löytyä vaikka kuntosalilta tai kahvilasta.

3. Miten rekrytoija valmistautuu työhaastatteluun?

Rekrytoija saattaa käydä yrityksessä vierailulla nähdäkseen minkälainen henkilö yritykseen sopisi.

Haastattelijan on tiedettävä tarkkaan, minkälaisiin tehtäviin henkilöä haetaan ja mitä yritys tarvitsee.

Tiesitkö, että rekrytoija valmistautuu haastatteluun hyvin samalla tavalla kuin työnhakija? Haastattelijan on tiedettävä tarkkaan, minkälaisiin tehtäviin henkilöä haetaan ja mitä yritys tarvitsee. Rekrytoija saattaa käydä myös yrityksessä vierailulla nähdäkseen minkälainen työpaikka on ja minkälainen henkilö yritykseen sopisi.

Sen jälkeen luetaan tarkkaan hakijan hakemus ja ansioluettelo, jotta osataan kysyä oikeita kysymyksiä. Ennalta tehtyjä kysymyksiä pitää tietysti myös olla, että jokaiselta hakijalta saadaan kysyttyä kutakuinkin samat asiat”, Gustafsson kertoo.

4. Yritykset haluavat vain hyviä tyyppejä

“Aina pitää olla olemassa perusosaaminen, mutta se on totta, että hyviä tyyppejä halutaan.”

Rekrytoijan tulee löytää henkilö, jolla on oikea osaaminen, asenne ja motivaatio työpaikkaa kohtaan. 

Nykyään puhutaan paljon siitä, että yritykset etsivät hyviä tyyppejä ja kokemusta tärkeämpää on motivaatio ja sopivuus yrityksen kulttuuriin. “Aina pitää olla olemassa perusosaaminen, mutta se on totta, että hyviä tyyppejä halutaan. Ulospäinsuuntautuneisuutta arvostetaan myös tällä hetkellä”, kertoo Olli-Pekka Mollberg.

Rekrytoijan tulee löytää henkilö, jolla on oikea osaaminen, asenne ja motivaatio työpaikkaa kohtaan. Mollbergin mielestä sopivan henkilön löytäminen helpottuu, “kun on tehnyt asiakasyrityksen kanssa paljon yhteistyötä, päässyt sisään sen kulttuuriin, nähnyt minkälaisia tyyppejä siellä on pärjännyt ja minkälainen henki yrityksessä on.

5. Rekrytoija ei jännitä ennen työhaastattelua

Monesti haastattelun alussa hakijaa voi jännittää ja se on ihan hyväkin asia.” Voiko rekrytoijaa jännittää ennen työhaastattelua?

Monesti työnhakijaa voi jännittää ennen työhaastatteluun menoa, mutta jännittääkö haastattelijaa koskaan?

Alkuun voi toki rekrytoijaakin jännittää, mutta monesti toinen osapuoli jännittää enemmän”, Susanne Gustafsson toteaa. “Silloin voi jännittää, kun tulee itselle vähän uudempi ala jolle rekrytoi.”

Mitä rekrytoija voi tehdä, jos hakija on liian hermostunut? “Monesti haastattelun alussa voi jännittää ja se on ihan hyväkin asia. Se tarkoittaa yleensä vain sitä, että hakija oikeasti haluaa työpaikan, eikä ole hakenut vain hakemisen vuoksi”, Gustafsson sanoo. Gustafsson aloittaa haastattelun yleensä kertomalla miten tilaisuudessa edetään, jotta työnhakijan ei tarvitse ainakaan pelätä yllättäviä tilanteita.

Meillä ei ole ollut sellaisia tapauksia, joissa hakija olisi jännittänyt niin paljon, että koko haastattelu olisi mennyt mönkään.

6. Voiko henkilöarviointeihin luottaa?

”Arviointi on hyvä mahdollisuus ulkopuolisen tekemään kehityskeskusteluun.” Mitä varten henkilöarviointeja tehdään?

Rekrytointiyritysten tekemiin henkilöarviointeihin liittyy paljon erilaisia mielipiteitä. Voiko henkilöarviointeihin luottaa? Rekrytointipalvelu Sihdissä henkilöarviointeja toteuttavat psykologit käyttävät luotetuksi tunnettuja, psykologiliiton hyväksymiä arviointeja. “Tulokset raportoidaan sanasta sanaan sekä tilaajayritykselle, että testin tekijälle eli työnhakijalle”, kertoo Jukka-Pekka Annala, Sihdin toimitusjohtaja.

Henkilöarvioinneista on siis hyötyä myös työnhakijoille. “Se on hyvä mahdollisuus ulkopuolisen tekemään kehityskeskusteluun.”

Joskus arvioinnin tulokset saattavat olla yllättäviä. “Henkilöllä voikin olla jokin haastava ja kesken oleva asia tai kriisi meneillään. Saatamme todeta, että nyt ei ole viisainta vaihtaa työpaikkaa”, Annala kertoo.

7. Rekrytoijaa ei kannata mielistellä

Se oli enemmänkin piinaavaa ja herätti myötähäpeää.

Työhaastattelussa kannattaa olla oma itsensä ja välttää turhaa mielistelyä. 

 

Gustafssonin mielestä pahimpia virheitä mitä työnhakija voi tehdä, on tulla sovittuun haastatteluun myöhässä tai liian ajoissa. Tilannetta pahentaa vielä se, jos hakija ei muista ketä on tulossa tapaamaan tai edes mihin paikkaan hän on hakenut.

Tätä tapahtuu viikoittain, tiedot toki löytyvät järjestelmästämme, mutta hakija antaa itsestään kuvan, ettei ole kovin kiinnostunut työpaikasta”, Gustafsson sanoo.

Toinen kiusallinen tilanne, johon rekrytoija voi joutua on silloin, kun hakija on ylivuotavan ystävällinen ja mielistelevä. “Törmäsin kerran sellaiseen hakijaan, joka alkoi flirttailemaan. Hän oli varmaan tottunut käyttämään charmiaan, mutta se ei kuulu työelämään. Se oli enemmänkin piinaavaa ja herätti myötähäpeää”, Gustafsson paljastaa.

8. Urakehitys on sattumaa

”Urakehitys voi olla kovin elämännäköistä ja monenmuotoista.”

Onko urakehitys sattumaa? Voiko harrastus, elämäntilanne tai vaikka huonosti mennyt työhaastattelu vaikuttaa yllättävällä tavalla siihen, mille uralle henkilö päätyy?

 

 

Jos on oikeaan aikaan oikeassa paikassa, niin urakehitys voi olla sattumaa, mutta pääsääntöisesti ei”, Annala kertoo. ”Se mitä henkilöt tekevät niin se ei ole sattumaa. Siinä vaikuttavat oma mielenkiinto ja kyvykkyys, jotka johtavat seuraaviin työtehtäviin, mutta uralla ei aina mennä koko ajan ylöspäin. Urakehitys voi olla kovin elämännäköistä ja monenmuotoista.”

9. Rekrytoijan on tunnettava toimiala

”Täytyy olla tiettyä ammattikokemusta, jotta voi palvella asiakkaita hyvin.”

Hyvä rekrytoija on oman toimialansa asiantuntija.

Rekrytoinnin ammattilaisilla voi olla nykyään hyvin erilaisia koulutus- ja työtaustoja. Monipuolisesta kokemuksesta on paljon hyötyä, varsinkin kun rekrytoidaan eri alojen ammattilaisia töihin. Sihdillä on viisi toimialapäällikköä; IT-, talous-, kaivos-, rakennus- ja teollisuus-aloille.

”Meillä on yksi vahvasti IT-taustainen henkilö, ekonomi vetää talouspuolta ja geologi vetää kaivostoimintaa. Siellä olisi ihan turha minun psykologina mennä sanomaan miten ne toimialan ihmiset löydetään. Täytyy olla tiettyä ammattikokemusta, jotta voi palvella asiakkaita hyvin”, Annala painottaa.

10. Kaikki haluavat kaveerata rekrytoijan kanssa

”Kannattaa laittaa verkot vesille ja kysyä neuvoa tarvittaessa..” Työnhakuneuvojen antaminen on monelle rekrytoijalle tuttua.

Haluavatko ihmiset olla kavereita rekrytoijan kanssa vain siitä syystä, että he pysyisivät ajan tasalla uusista työmahdollisuuksista? “Kyllähän jotkut haluavat käydä kahvilla ja jutella mitä työmarkkinoilla ja omalla alalla tapahtuu. Ehkä kaveeraaminen on vähän vahva sana”, Olli-Pekka Mollberg sanoo.

Työnhakuneuvojen antaminen on myös rekrytoijalle tuttua. ”Monesti olen saanut puhelinsoiton, että henkilö on menossa työhaastatteluun ja hän kysyy olisiko minulla vähän aikaa jutella. Mielestäni kannattaa laittaa verkot vesille ja kysyä neuvoa tarvittaessa. Monet myös kysyvät palautetta työhaastattelusta”, Mollberg kertoo.

Jukka-Pekka Annala on huomannut saman ilmiön: ”Useimmiten sanon, että mieti ensin ennen kuin lähdet onko tämä juuri se sinulle sopiva työpaikka. Sanon myös, että ole rehellinen vastauksissasi, niin lopputulos on paras mahdollinen.”

Sonja Heikkilä / Duunitori.fi

Sihdissä tapahtuu!

Moro!

Sihdissä tapahtuu!

Nettisivumme uudistuvat vastaamaan uutta organisaatiotamme: keskitymme erityisesti IT-, rakennus, talous-, teollisuus- ja kaivostoimialoihin. Toimimme toki muillakin toimialoilla joihin osaamisemme riittää. Erikoistumisemme ideana on se, että pystymme täyttämään näiden toimialojen vaativimmatkin toimeksiannot ja haluamme oppia tässä koko ajan taitavimmiksi!

Uusi www.sihti.fi

Nettisivujemme uusiminen on ollut haastavaa kuten se aina tuppaa olemaan. Vähän aikaa saattaa jokin palvelu tai yhteystieto olla hukassa ja sivuja parannetaan tarvittaessa. Tärkeätä on tietää että sieltä löytyvät kaikki ne toiminnallisuudet mitä ennenkin: tuntikirjaukset ja profiilisi tutuilla salasanoilla. Ja mikä tärkeintä: sieltä löytyy edelleenkin paljon ”sitä itteensä ”eli työntekomahdollisuuksia!

Jos sivuillamme liikkuessa havaitset ongelmia tai eksyt, voit olla yhteydessä Jaakkoon.

Turvallisuus ja työhyvinvointi

Haluamme varmistaa mahdollisimman hyvin, että kauttamme saaduissa töissä on turvallista toimia ja että sinulla työntekijänä on asiat hyvin. Olemme kehittämässä kumppanimme Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa näitä teemoja ja tuomassa uudenlaista ajattelua ja toimintamalleja käytäntöön. Jos sinulla on ideoita tai ehdotuksia, niin laita reippaasti tulemaan minulle.

Tulemme näkymään vahvasti sosiaalisessa mediassa

Uusien sivujen julkaisun myötä teemme juttusarjan Duunitori.fi kanssa, joita jaetaan näkyvästi sosiaalisessa mediassa. Ja tokihan nämä jutut julkaistaan myös Sihdin omissa kanavissa! Löydät meidät tarvittaessa siis somesta; tykkää, klikkaa ja jaa!

Muun muassa täällä voi meitä seurata Facebook I Linkedin I Twitter I Instagram tai voit myös tilata uutiskirjeemme. Ja tule poikkeamaan toimistolla kun on asiaa ja vaikkei aina olisikaan. Kahvipannu on lämpimänä.

Tsemppiä syksyyn! T: Jukka-Pekka Annala

Tutustu Sihdin hallitukseen

Ketkä istuvat pöytään, kun Sihdin hallitus kokoustaa?

Sihti Oy:n hallituksen kuudesta jäsenestä neljä ei työskentele yrityksessä, ja näistä neljästä kolme ei ole osakkaana Sihdissä. Kun heiltä kysyttiin, miksi he ovat mukana hallituksessa, useamman kuin yhden vastaus kuului: ”No, kun J-P pyysi”.

J-P Annala ei kuitenkaan ole pyytänyt hallitukseen ketä tahansa. Sihdin hallitukseen on saatu yritystalouden ja rahoituksen osaamista, kokemusta pk-yrityksen johtamisesta sekä asiakkaiden tarpeiden tuntemusta. Lue tästä lyhyt esittely Sihti Oy:n hallituksen jäsenistä ja heidän erityisosaamisistaan.

Jarmo Hyvösellä on laaja eurooppalainen verkosto konepaja- ja automaatioteollisuudessa.
Jarmo Hyvösellä on laaja euroop-palainen verkosto konepaja- ja automaatioteol- lisuudessa.

Jarmo Hyvönen kertoo vahvuudekseen kokemuksen, joka on karttunut yli 30 vuoden ajalta konepaja- ja automaatioteollisuudesta. Vuokratyöyrityksen hallitustyöskentelyssä Hyvöstä kiinnostaa ennen kaikkea henkilöstöalalla tapahtuva murros ja se, mihin työmarkkinoilla ollaan menossa. ”Ennen vanhaan tultiin työsuhteeseen ja siinä oltiin usein ”for ever”, mutta nyt yritysten tulee kilpailukykynsä säilyttääkseen kehittää uudenlaisia kuvioita myös henkilöstön suhteen”, hän toteaa. ”Vuokratyöalalla joudutaan edelleenkin toimimaan vanhoja käsityksiä vastaan. Ja siinä vaaditaan uutta ajattelua – ja paljon työtä”.

 

 

 

 

Toivo Koski sanoo, että laskentatoimella varmistetaan yritystoiminnan kannattavuus.
Toivo Koski sanoo, että laskenta- toimella varmistetaan yritystoiminnan kannattavuus.

Pk-yritysten rahoituksen ja liiketoiminnan kehittämisen ammattilainen Toivo Koski selittää, että hänen panoksensa Sihdin hallitukseen on ennen kaikkea se, että johdon laskentatoimella varmistetaan yrityksen kannattavuus. Koski näkee itsensä ikään kuin yrityksen sisäisenä controllerina. Kosken mielestä Suomessa vuokratyöala merkitsee kasvua ja tulevaisuutta. ”Halusin mennä mukaan Sihdin hallitukseen nimenomaan oppimaan lisää uudesta toimialasta”.

 

 

 

 

 

Yrittäjän näkökulman ja kokemuksen hallitukseen tuo Kimmo Välimäki.
Yrittäjän näkökulman ja kokemuksen hallitukseen tuo Kimmo Välimäki.

Pirkanmaalaisessa perheyrityksessä koko työuransa tehnyt Kimmo Välimäki tuo Sihdin hallitukseen koko oman yrittäjäkokemuksensa. Hän on tottunut toimimaan ja tekemään päätöksiä pienessä ja tiiviissä porukassa. Vuokratyöyritykset ovat Välimäen mukaan tulevaisuudessa olennainen kanava työllistymisessä, sillä yhä useampi saa niiden työn kautta itselleen töitä. Samalla saadaan talous pyörimään. Sihdissä osakkaanakin oleva Välimäki kertoo hallituksessa kiinnittävänsä huomiota myös yrityksen taloudenpitoon.

 

 

 

 

Kalervo Kummola kertoo olevansa hallituksessa lähinnä ammattipuheenjohtaja.
Kalervo Kummola kertoo olevansa hallituksessa lähinnä ammat-tipuheenjohtaja.

Olen hallituksessa lähinnä ammattipuheenjohtajan roolissa”, toteaa laajojen verkostojen mies ja Sihdin hallituksen puheenjohtaja Kalervo Kummola. Vuokratyöalalla hän puolestaan sanoo olevansa täysin ulkopuolinen tarkkailija. Alaan liittyvät asiat Kummola sanoo jättävänsä operatiiviselle johdolle ja niille hallituksen jäsenille, jotka päivittäin työskentelevät vuokratyön ja rekrytoinnin parissa.

 

 

 

 

 

Vuokratyön ja rekrytoinnin ammattilaisia Sihti Oy:n hallituksessa on kaksi kappaletta: perustajaosakkaat Jukka-Pekka Annala ja Jori Vilenius.