Rekrytointipalvelu Sihti Oy (fi)

Työuupumuksen ehkäiseminen ja hallitseminen rakennusalalla

Putoaminen, altistuminen haitallisille aineille ja kova melu – nämä kaikki voivat tulla mieleen, kun pohditaan työmaiden riskejä. Mutta voisiko olla, ettei yleinen riski olekaan fyysinen?

83%. Neljä viidestä. Yhdysvalloissa on raportoitu huolestuttavia lukuja maiden rakennusalan työntekijöiden henkisestähyvinvoinnista. Niin moni rakennusalalla työskentelevä on vuonna 2020 tehdyn tutkimuksen mukaan kärsinyt kohtalaisista tai vakavista ongelmista mielenterveytensä ja työssäjaksamisensa suhteen. Työmaiden yleisin ongelma on loppuunpalaminen eli pitkittyneen stressin seurauksena kehittyvä fyysinen ja henkinen uupumus, burnout.

Vaikka Suomessa ei ole raportoitu vastaavia tilastoja rakennusalan työntekijöiden hyvinvoinnista kuin muualla maailmassa, sinunkaan työmaasi ei ole immuuni loppuunpalamiselle. Itse asiassa mm. brittiasiantuntijoiden mukaan Britanniassa työuupumus onkin kaikkein todennäköisintä rakennusalalla, siis jopa todennäköisempää kuin opetus- ja terveydenhuoltoalalla sekä 12 muussa erittäin stressaavassa ammatissa. Rakennusalan työntekijöiden voi olla vaikeaa erottaa työn aiheuttamaa fyysistä uupumusta ja stressin aiheuttamaa uupumusta toisistaan. Työn fyysisen luonteen lisäksi työnkuvaan liittyvä aikapaine, työmaiden muuttuvien aikataulujen tuoma epävarmuus ja työn mahdollinen keikkaluonteisuus ovat omiaan lisäämään myös henkistä painetta. Siksi uupumuksen ehkäiseminen, huomaaminen ja hallitseminen on johtajien ja esihenkilöiden vastuulla. Tässä vinkkejä siitä, mitä voit tehdä varmistaaksesi työntekijöidesi hyvinvoinnin:

Anna selkeät työn kuvaukset

Työntekijän loppuunpalamisen ehkäiseminen alkaa heti, kun työntekijä aloittaa uudessa työpaikassa. Roolien epäselvyys on yksi suurimmista työntekijöiden stressin aiheuttajista, ja helppo ratkaisu siihen on selkeiden työn kuvausten laatiminen. Kun työntekijä tietää, mitä häneltä odotetaan, hänen ei tarvitse olla huolissaan siitä, täyttääkö hän työn vaatimukset.

Ole joustavampi

Pitkät työpäivät ja epäsäännölliset työvuorot ovat yleisiä rakennusalalla. COVID-19 on kuitenkin muuttanut tulevaisuuden työelämää ketterämmäksi, joten sinunkin on oltava joustavampi. Kaikki työntekijät eivät tietenkään voi työskennellä kotoa käsin, mutta voit ehkä ottaa käyttöön joustavat työskentelyajat ja tarjota heille siten enemmän joustavuutta. Voit myös harkita ylimääräisiä vapaapäiviä, joita voidaan pitää henkistä terveyttä parantavina ja työstressiä ehkäisevinä päivinä.

Järjestä säännöllisiä keskusteluja

91 % rakennusalan työntekijöistä Suomessa on miehiä. Rakennusalalla vallitsee perinteisesti ”kova jätkä”-mentaliteetti. Lisäksi miehet hakevat heikommin apua mielenterveyden ongelmiin. Nämä seikat yhdessä vaikuttavat siihen, että uupumisesta on vaikeaa keskustella. Järjestä kahdenkeskisiä keskusteluhetkiä työntekijöidesi kanssa, jotta voit arvioida heidän henkistä hyvinvointiaan ja tarjota tukea.

Aseta turvallisuus etusijalle

Uupumus on yleisin työmaaonnettomuuksien aiheuttaja. Jos tiimissäsi on havaittu alkavaa työuupumusta, tee turvallisuustarkastuksia säännöllisesti ehkäistäksesi esimerkiksi väsymyksestä johtuvia tapaturmia. Pienempi onnettomuusriski vähentää myös työntekijöiden stressiä, kun he tietävät työympäristönsä olevan turvallinen.

Tunnista huippukyvyt

Kovan kuormituksen seurauksena työmoraali ja motivaatio voivat laskea. Voit vahvistaa niitä antamalla tiimillesi tunnustusta heidän kovasta työstään. Stressi vähenee, kun he tietävät tehneensä hyvää työtä, mutta lisäksi luot ympäristön, jossa työntekijät tuntevat olevansa tärkeitä työnantajalleen. Voit luoda ohjelman, jossa työntekijöitä palkitaan kuukausittain eri osa-alueilla, esimerkiksi tuottavuuden, läsnäolon ja johtajuuden perusteella, ja luoda kannustinjärjestelmän näiden palkintojen saavuttamiseksi.

Tue työntekijöitäsi, aseta turvallisuus etusijalle ja anna tunnustusta tiimisi kovasta työstä – näin toimimalla luot tasapainoisemman työympäristön, ja havaitset myös työn laadun parantuvan.

Sihti toimii kumppaninasi matkalla kohti parempia työpäiviä! Lue lisää palvelustamme ja toimintatavoistamme täältä.

Johtaminen poikkeusoloissa

Työelämä mullistui lähes yhdessä yössä koronaviruspandemian takia. Monilla toimialoilla kysyntä väheni huomattavasti tai jopa pysähtyi. Aikaisempiin kriiseihin (finanssikriisi, 90-luvun lama) verrattuna nykypäivänä esihenkilöasemassa on paljon Y-sukupolven edustajia. Heillä ei ole kokemusta johtamisesta taantuman aikana – miten heidän kannattaa siis toimia?

Johtajan ja esihenkilön tärkein tavoite on saada toimintastrategia toteutumaan ja työntekijät pidettyä motivoituneina ja hyvinvoivina. Poikkeusoloissa myös muita omia tavoitteita on tärkeää palauttaa mieleen. Kuinka varmistaa, että oma ja muiden jaksaminen saadaan pidettyä mielessä?

Asiajohtaminen mahdollistaa sen, että työntekijöillä on tarvittavat työvälineet sekä muut vaadittavat resurssit. On hyvä muistaa, että poikkeusoloissa ei tarvitse saavuttaa uusia korkeuksia, vaan tavallisen arjen työn toimiminen ja eteneminen riittää. Tiedottaminen ja viestintä ovat avainasemassa – kaikkien työntekijöiden on olennaista olla samalla sivulla. Tee työntekijöille selväksi, mitä heiltä odotetaan. Tällöin sekaannuksilta ja vääriltä olettamuksilta voidaan säästyä.

Eri työtehtävien selkeä aikatauluttaminen ja töiden etenemisen seuraaminen mielletään nykypäivänä vanhanaikaiseksi johtamistavaksi, mutta poikkeusoloissa on hyvin tärkeää tietää ja varmistaa, että työt etenevät ja valmistuvat sovitusti. Suunnittele tulevaa, pohdi mitä itseltäsi ja työntekijöiltäsi odotetaan lyhyellä sekä pitkällä aikavälillä – vaikka se olisikin vaikeasti ennustettavissa.

Henkilöstöjohtamisen osalta työyhteisön ryhmähengen ylläpitäminen on muistettava pitää mielessä. Työntekijöiden on hyvä muistaa, että esihenkilö on tavoitettavissa ja työntekijä kokee tulevansa kuulluksi, kun sille on tarvetta. Myös myönteisellä palautteella on suuri vaikutus – kun esihenkilö pitää yllä positiivista ilmapiiriä ja keskittyy onnistumisiin, motivoi se työntekijöitäkin.

Esihenkilö ei saa kuitenkaan unohtaa itseään ja omaa jaksamistaan – etenkin vertaistuki oman toimialan esihenkilöiltä on tärkeää. Oma palautuminen on asia, jolle kannattaa antaa aikaa. Myös kohtuullisen pituiset työpäivät ja taukojen pitäminen auttavat oman jaksamisen ylläpitämisessä.

Lue lisää Sihdin palveluista ja toimintatavoista!