Rekrytointipalvelu Sihti Oy (fi)

Työuupumuksen ehkäiseminen ja hallitseminen rakennusalalla

Putoaminen, altistuminen haitallisille aineille ja kova melu – nämä kaikki voivat tulla mieleen, kun pohditaan työmaiden riskejä. Mutta voisiko olla, ettei yleinen riski olekaan fyysinen?

83%. Neljä viidestä. Yhdysvalloissa on raportoitu huolestuttavia lukuja maiden rakennusalan työntekijöiden henkisestähyvinvoinnista. Niin moni rakennusalalla työskentelevä on vuonna 2020 tehdyn tutkimuksen mukaan kärsinyt kohtalaisista tai vakavista ongelmista mielenterveytensä ja työssäjaksamisensa suhteen. Työmaiden yleisin ongelma on loppuunpalaminen eli pitkittyneen stressin seurauksena kehittyvä fyysinen ja henkinen uupumus, burnout.

Vaikka Suomessa ei ole raportoitu vastaavia tilastoja rakennusalan työntekijöiden hyvinvoinnista kuin muualla maailmassa, sinunkaan työmaasi ei ole immuuni loppuunpalamiselle. Itse asiassa mm. brittiasiantuntijoiden mukaan Britanniassa työuupumus onkin kaikkein todennäköisintä rakennusalalla, siis jopa todennäköisempää kuin opetus- ja terveydenhuoltoalalla sekä 12 muussa erittäin stressaavassa ammatissa. Rakennusalan työntekijöiden voi olla vaikeaa erottaa työn aiheuttamaa fyysistä uupumusta ja stressin aiheuttamaa uupumusta toisistaan. Työn fyysisen luonteen lisäksi työnkuvaan liittyvä aikapaine, työmaiden muuttuvien aikataulujen tuoma epävarmuus ja työn mahdollinen keikkaluonteisuus ovat omiaan lisäämään myös henkistä painetta. Siksi uupumuksen ehkäiseminen, huomaaminen ja hallitseminen on johtajien ja esihenkilöiden vastuulla. Tässä vinkkejä siitä, mitä voit tehdä varmistaaksesi työntekijöidesi hyvinvoinnin:

Anna selkeät työn kuvaukset

Työntekijän loppuunpalamisen ehkäiseminen alkaa heti, kun työntekijä aloittaa uudessa työpaikassa. Roolien epäselvyys on yksi suurimmista työntekijöiden stressin aiheuttajista, ja helppo ratkaisu siihen on selkeiden työn kuvausten laatiminen. Kun työntekijä tietää, mitä häneltä odotetaan, hänen ei tarvitse olla huolissaan siitä, täyttääkö hän työn vaatimukset.

Ole joustavampi

Pitkät työpäivät ja epäsäännölliset työvuorot ovat yleisiä rakennusalalla. COVID-19 on kuitenkin muuttanut tulevaisuuden työelämää ketterämmäksi, joten sinunkin on oltava joustavampi. Kaikki työntekijät eivät tietenkään voi työskennellä kotoa käsin, mutta voit ehkä ottaa käyttöön joustavat työskentelyajat ja tarjota heille siten enemmän joustavuutta. Voit myös harkita ylimääräisiä vapaapäiviä, joita voidaan pitää henkistä terveyttä parantavina ja työstressiä ehkäisevinä päivinä.

Järjestä säännöllisiä keskusteluja

91 % rakennusalan työntekijöistä Suomessa on miehiä. Rakennusalalla vallitsee perinteisesti ”kova jätkä”-mentaliteetti. Lisäksi miehet hakevat heikommin apua mielenterveyden ongelmiin. Nämä seikat yhdessä vaikuttavat siihen, että uupumisesta on vaikeaa keskustella. Järjestä kahdenkeskisiä keskusteluhetkiä työntekijöidesi kanssa, jotta voit arvioida heidän henkistä hyvinvointiaan ja tarjota tukea.

Aseta turvallisuus etusijalle

Uupumus on yleisin työmaaonnettomuuksien aiheuttaja. Jos tiimissäsi on havaittu alkavaa työuupumusta, tee turvallisuustarkastuksia säännöllisesti ehkäistäksesi esimerkiksi väsymyksestä johtuvia tapaturmia. Pienempi onnettomuusriski vähentää myös työntekijöiden stressiä, kun he tietävät työympäristönsä olevan turvallinen.

Tunnista huippukyvyt

Kovan kuormituksen seurauksena työmoraali ja motivaatio voivat laskea. Voit vahvistaa niitä antamalla tiimillesi tunnustusta heidän kovasta työstään. Stressi vähenee, kun he tietävät tehneensä hyvää työtä, mutta lisäksi luot ympäristön, jossa työntekijät tuntevat olevansa tärkeitä työnantajalleen. Voit luoda ohjelman, jossa työntekijöitä palkitaan kuukausittain eri osa-alueilla, esimerkiksi tuottavuuden, läsnäolon ja johtajuuden perusteella, ja luoda kannustinjärjestelmän näiden palkintojen saavuttamiseksi.

Tue työntekijöitäsi, aseta turvallisuus etusijalle ja anna tunnustusta tiimisi kovasta työstä – näin toimimalla luot tasapainoisemman työympäristön, ja havaitset myös työn laadun parantuvan.

Sihti toimii kumppaninasi matkalla kohti parempia työpäiviä! Lue lisää palvelustamme ja toimintatavoistamme täältä.

Työn tulevaisuus on täällä

On äärimmäisen vaikeaa tehdä ennusteita, etenkin epävarmoista tulevaisuuksista. Olisi helppoa kysyä, miksi edes yritämme? Itse lähdin kirjoittamaan gradua aiheesta yhdessä Aalto-yliopiston Future of Work -tutkimusryhmän kanssa, sillä näen, että meidän on kuitenkin pakko miettiä miltä tulevaisuuden työelämä näyttää, sillä työn murros ja tulevaisuus koskettaa meitä ihan jokaista.

Työn tulevaisuus kuulostaa kaukaiselta, mutta on virhe ajatella, että muutos ei vaikuta minuun. Uudettyöelämän muodot ovat miljoonien työntekijöiden ja yritysten kohdalla nopeasti siirtyneet teoriasta todellisuuteen. Työmarkkinat ovat jo muuttuneet paljon ja lähitulevaisuus tuo lisää muutoksia, haasteita ja mahdollisuuksia. ”Työn tulevaisuus” on jo täällä – ja se muuttaa työn tekemistä kolmella tavalla:

1. Työn sisällön murros

Ensimmäiseksi, työn sisältö on muuttumassa. Lineaarinen työ on pitkälti automatisoitunut, ja valkokaulustyöstä on tulossa yhä kompleksisempaa. Uudet työtehtävät vaativat ongelmanratkaisua, soveltamista ja luovuutta – uusia taitoja ja enemmän osaamista. Myös sinikaulustyö muuttuu: Esimerkiksi esineiden internet (internet of things, IoT) muuttaa rakennusalaa entistä datapohjaisemmaksi ja virtuaalitodellisuus mullistaa perehdytykseen ja työturvallisuuteen liittyviä tehtäviä.

2. Työn tekemisen murros

Toiseksi, työ on asteittain irtaantumassa ajasta ja paikasta – uudet teknologiat ja digitaaliset työkalut mahdollistavat työn tekemisen missä vain ja milloin vain. Vuonna 2020 koronapandemia pakotti miljoonat työntekijät tekemään etätöitä kotoa käsin, ja se kiihdytti jo pinnan alla käynnissä ollutta muutosta edelleen. Kun työ irtautuu yhä enemmän ajasta ja paikasta, sijainnin merkitys vähenee ja työmarkkinat globaalistuvat.

Nopea langaton internetyhteys ja uudet viestintäteknologiat parantavat tehokkuutta ja nopeuttavat työelämän kommunikointia, mutta niihin liittyy myös varjopuolia, kuten 24/7 yhteydenpidon tuomat haasteet työ- ja vapaa-ajan välisen tasapainon löytämiselle.

3. Työsuhteen rakenteiden murros

Kolmanneksi, työ on myös yhä suuremmassa määrin eriytymässä perinteisistä työsuhteista. Alustatalous, vuokratyö, osa-aikatyö ja freelancing ovat muuttaneet työmarkkinoita entistä joustavimmiksi, ja perinteisiä pitkiä lineaarisia urapolkuja näkee yhä harvemmin.

Media usein kuvaa uusia teknologioita kuten tekoälyä työpaikkojen tuhoajina. Vaikka osa työpaikoista epäilemättä katoaakin menneisyyteen, esimerkiksi World Economic Forum ja konsulttiyritys McKinsey & Company ennustavat, että myös uusia työpaikkoja syntyy merkittävässä määrin ja täysin uusille toimialoille. On jopa täysin mahdollista, että työpaikkojen kokonaismäärä kasvaa uusien teknologioiden kehittymisen myötä.

Uusia taitoja uuteen työelämään

Digitalisaatio ei ole työntekijän vihollinen, vaan tarjoaa upeita mahdollisuuksia niille, jotka osaavat tarttua muutokseen. Datakeskeiset toistuvat tehtävät voidaan hoitaa tekoälyohjattujen algoritmien avulla, ja näiden tehtävien automatisointi antaa työntekijöille mahdollisuuden keskittyä merkityksellisempiin ja mielekkäämpiin tehtäviin.

Teknologian vapauttamia työtunteja voi myös käyttää ​​uusien taitojen oppimiseen – niitä tarvitaan, kun osaamisen kysynnän ja tarjonnan tasapaino muuttuu. Erityisesti hybriditaidot, jotka yhdistävät ”kovia” teknisiä osaamisia (kuten koodausta) ja ”pehmeitä” taitoja (kuten luovuutta tai viestintää) tulevat olemaan kilpailuvaltteja työmarkkinoilla. Myös elinikäisestä oppimisesta – jatkuvasta itseohjautuvasta oman osaamisen kehittämisestä – tulee entistä tärkeämpää. Tämä on hyvä uutinen! Vaikka uudelleenkoulutus ei ole helppoa, meillä ihmisillä on luonnollinen uteliaisuus oppimiseen. Olemme oppineet kommunikoimaan ja lukemaan lapsina, ja oppineet pelaamaan golfia, laittamaan italialaista ruokaa tai puhumaan uutta kieltä aikuisena. Olemme kaikki elinikäisiä oppijoita. Nyt on aika soveltaa uteliaisuuttamme vastaamaan työn tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Kirjoittaja on vuoden 2021 Adeccon ja Sihdin CEO for One Month -kesätoimari, Elina Mäkelä.