Rekrytointipalvelu Sihti Oy (fi)

Työn tulevaisuus on täällä

On äärimmäisen vaikeaa tehdä ennusteita, etenkin epävarmoista tulevaisuuksista. Olisi helppoa kysyä, miksi edes yritämme? Itse lähdin kirjoittamaan gradua aiheesta yhdessä Aalto-yliopiston Future of Work -tutkimusryhmän kanssa, sillä näen, että meidän on kuitenkin pakko miettiä miltä tulevaisuuden työelämä näyttää, sillä työn murros ja tulevaisuus koskettaa meitä ihan jokaista.

Työn tulevaisuus kuulostaa kaukaiselta, mutta on virhe ajatella, että muutos ei vaikuta minuun. Uudettyöelämän muodot ovat miljoonien työntekijöiden ja yritysten kohdalla nopeasti siirtyneet teoriasta todellisuuteen. Työmarkkinat ovat jo muuttuneet paljon ja lähitulevaisuus tuo lisää muutoksia, haasteita ja mahdollisuuksia. ”Työn tulevaisuus” on jo täällä – ja se muuttaa työn tekemistä kolmella tavalla:

1. Työn sisällön murros

Ensimmäiseksi, työn sisältö on muuttumassa. Lineaarinen työ on pitkälti automatisoitunut, ja valkokaulustyöstä on tulossa yhä kompleksisempaa. Uudet työtehtävät vaativat ongelmanratkaisua, soveltamista ja luovuutta – uusia taitoja ja enemmän osaamista. Myös sinikaulustyö muuttuu: Esimerkiksi esineiden internet (internet of things, IoT) muuttaa rakennusalaa entistä datapohjaisemmaksi ja virtuaalitodellisuus mullistaa perehdytykseen ja työturvallisuuteen liittyviä tehtäviä.

2. Työn tekemisen murros

Toiseksi, työ on asteittain irtaantumassa ajasta ja paikasta – uudet teknologiat ja digitaaliset työkalut mahdollistavat työn tekemisen missä vain ja milloin vain. Vuonna 2020 koronapandemia pakotti miljoonat työntekijät tekemään etätöitä kotoa käsin, ja se kiihdytti jo pinnan alla käynnissä ollutta muutosta edelleen. Kun työ irtautuu yhä enemmän ajasta ja paikasta, sijainnin merkitys vähenee ja työmarkkinat globaalistuvat.

Nopea langaton internetyhteys ja uudet viestintäteknologiat parantavat tehokkuutta ja nopeuttavat työelämän kommunikointia, mutta niihin liittyy myös varjopuolia, kuten 24/7 yhteydenpidon tuomat haasteet työ- ja vapaa-ajan välisen tasapainon löytämiselle.

3. Työsuhteen rakenteiden murros

Kolmanneksi, työ on myös yhä suuremmassa määrin eriytymässä perinteisistä työsuhteista. Alustatalous, vuokratyö, osa-aikatyö ja freelancing ovat muuttaneet työmarkkinoita entistä joustavimmiksi, ja perinteisiä pitkiä lineaarisia urapolkuja näkee yhä harvemmin.

Media usein kuvaa uusia teknologioita kuten tekoälyä työpaikkojen tuhoajina. Vaikka osa työpaikoista epäilemättä katoaakin menneisyyteen, esimerkiksi World Economic Forum ja konsulttiyritys McKinsey & Company ennustavat, että myös uusia työpaikkoja syntyy merkittävässä määrin ja täysin uusille toimialoille. On jopa täysin mahdollista, että työpaikkojen kokonaismäärä kasvaa uusien teknologioiden kehittymisen myötä.

Uusia taitoja uuteen työelämään

Digitalisaatio ei ole työntekijän vihollinen, vaan tarjoaa upeita mahdollisuuksia niille, jotka osaavat tarttua muutokseen. Datakeskeiset toistuvat tehtävät voidaan hoitaa tekoälyohjattujen algoritmien avulla, ja näiden tehtävien automatisointi antaa työntekijöille mahdollisuuden keskittyä merkityksellisempiin ja mielekkäämpiin tehtäviin.

Teknologian vapauttamia työtunteja voi myös käyttää ​​uusien taitojen oppimiseen – niitä tarvitaan, kun osaamisen kysynnän ja tarjonnan tasapaino muuttuu. Erityisesti hybriditaidot, jotka yhdistävät ”kovia” teknisiä osaamisia (kuten koodausta) ja ”pehmeitä” taitoja (kuten luovuutta tai viestintää) tulevat olemaan kilpailuvaltteja työmarkkinoilla. Myös elinikäisestä oppimisesta – jatkuvasta itseohjautuvasta oman osaamisen kehittämisestä – tulee entistä tärkeämpää. Tämä on hyvä uutinen! Vaikka uudelleenkoulutus ei ole helppoa, meillä ihmisillä on luonnollinen uteliaisuus oppimiseen. Olemme oppineet kommunikoimaan ja lukemaan lapsina, ja oppineet pelaamaan golfia, laittamaan italialaista ruokaa tai puhumaan uutta kieltä aikuisena. Olemme kaikki elinikäisiä oppijoita. Nyt on aika soveltaa uteliaisuuttamme vastaamaan työn tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Kirjoittaja on vuoden 2021 Adeccon ja Sihdin CEO for One Month -kesätoimari, Elina Mäkelä.