Rekrytointipalvelu Sihti Oy (fi)

Mielenterveys ja työelämä – mitä kuuluu suomalaiselle työvoimalle?

Mitä sinulle kuuluu oikeasti?

Rakennustyömaalla työt ovat fyysisesti raskaita, ja toisinaan työpäivät venyvät pitkiksi, kun urakka on saatava nopeasti valmiiksi tiiviiden aikataulujen painaessa päälle. Rankat työpäivät vaativat palautumista, mutta välillä vapaa-aika ei tuo kaivattua vastapainoa työlle, vaan eri elämänvaiheissa joudumme kohtaamaan kuormittavia tilanteita henkilökohtaisenkin elämän puolella. Lisäksi pandemia-aika on tuonut oman lisähaasteensa arjen pyörittämiseen meidän jokaisen elämään.

Oma jaksaminen ja hyvinvointiin panostaminen ovat kuitenkin yhtä kuin elämän peruspilarit. Rakennusalalla suhtaudutaan vakavasti fyysisisiin työtapaturmiin, mutta myös mielenterveydelliset häiriöt ja ongelmat on otettava vakavasti ja vastuullisesti huomioon.

Olemme aiemmin blogissamme kertoneet, että työmaiden yleisin ongelma on loppuunpalaminen eli pitkittyneen stressin seurauksena kehittyvä fyysinen ja henkinen uupumus, burnout. Tänään – 10.10. – vietetään maailman mielenterveyspäivää, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja keskustelua mielenterveyden tärkeydestä sekä vähentää mielenterveysongelmiin liitettäviä ennakkoluuloja. Tärkeän päivän kunniaksi pureudumme tarkemmin työelämän ja mielenterveyden yhdistelmään. Missä oikein mennään tällä hetkellä?

Onko suomalaisten henkinen hyvinvointi laskussa?

Sihdin emoyhtiö, Adecco-konserni on vastikään julkaissut kansainvälisen työelämätutkimuksen, jossa selvitetään työntekijöiden ajatuksia työmarkkinoiden ilmiöistä juuri nyt. Kaiken kaikkiaan tutkimukseen osallistui yli 34 000 eri aloilla työskentelevää, 18–60-vuotiasta työntekijää 25 maasta – mukana oli myös Suomi.

Tutkimus osoittaa, että mielenterveyteen liittyvä huoli on tällä hetkellä vahvasti tapetilla. Tutkimuksesta käy nimittäin ilmi, että 34 % suomalaisvastaajista kokee henkisen hyvinvointinsa kärsineen viimeisen 12 kuukauden aikana siinä missä kaikki osallistujamaat huomioiden keskivertolukema on 24 %.

Samaan aikaan suomalaisilla työmarkkinoilla puhutaan osaajapulasta, joka riivaa etenkin rakennusalaa. Jotta työvoimaa on riittävästi nyt ja tulevaisuudessa, yritysten on panostettava työntekijöiden hyvinvointiin entistä vankemmin.

Mielenterveyteen liittyy yhä suomalaisilla työmarkkinoilla ennakkoluuloja ja asenteellisuutta, vaikka mielenterveysongelmat muodostavat ison lohkareen poissaolojen selittäjänä. Suomen Mielenterveys Ry:n mukaan suomalaisten työntekijöiden fyysinen terveys on mennyt viimeisimpien vuosikymmenten aikana parempaan suuntaan, tosin työntekijöiden mielenterveyden suhteen kehitysaskeleet ovat jääneet lyhyemmiksi.

Mielenterveyteen liittyvät ongelmat kustantavat vuosittain jopa noin 11 miljardia euroa, ja lähes puolet myönteisistä työkyvyttömyyseläkepäätöksistä juontuu mielenterveyteen ja käyttäytymiseen liittyvistä häiriöistä. Suomen Mielenterveys Ry nostaa esiin myös, että suomalaisista ainakin joka viides kokee mielenterveydellisiä häiriöitä vuoden aikana, ja sama määrä suomalaisia kärsii masennuksesta jossain kohtaa elämänsä aikana.

Mitä työyhteisössä voidaan tehdä mielenterveyden edistämiseksi?

THL:n vuonna 2014 julkaistu opas Mielenterveyden edistäminen työpaikalla on edelleen ajankohtainen; oppaassa todetaan, että työntekijöiden mielenterveyden edistämiseen eivät vaikuta pelkästään yksittäiset seikat, vaan hyvinvoiva työyhteisö muodostuu monesta, sekä yksilö- että yritystasoon kohdistuvista tekijöistä. Oppaassa esitetään, että työntekijöiden mielenterveyteen vaikuttavat vahvimmin yrityksen hyvinvointia edistävä ja tukeva johtamistapa, viestintä ja kommunikaatio sekä työhön liittyvän stressin ymmärtäminen ja sen hoitaminen.

Kannustava johtamiskulttuuri

Työnjohtaja tai esihenkilö voi omalla toiminnallaan vaikuttaa suuresti työntekijöiden hyvinvointiin ja hyvän työkulttuurin edistämiseen. Jo esihenkilön käyttäytyminen vaikuttaa siihen, miten työyhteisössä toimitaan, ja lisäksi THL:n oppaassa nostetaan johtajuuden kohdalla esiin muun muassa työntekijöiden arvostaminen ja kannustaminen, työyhteisön keskinäisen yhteistyön merkitys sekä työpaikkakiusaamiseen ja ristiriitatilanteisiin puuttuminen.

Tutkimukset osoittavat, että työntekijäkeskeinen, osallistava johtaminen edistää työntekijöiden hyvinvointia siinä missä perinteinen, itsevaltaisella ja hierarkkisella johtamistavalla on päinvastaisia vaikutuksia. Ylhäältä alaspäin tulevien ohjeiden sijaan avoin kommunikaatio ja työntekijöiden näkemysten huomiointi lisäävät työntekijöiden työmotivaatiota ja intoa – työntekijätyytyväisyydellä on iso merkitys yrityksen kasvussa. Osallistava johtamiskulttuuri pohjautuu näkemykseen siitä, että työntekijät ovat voimavara ja kasvun mahdollistaja, mikä lisää sitoutuneisuutta ja intoa työntekoon.

Mielenterveyden keskusliiton mielenterveysbarometrissa nousee esiin, että 37 prosenttia suomalaisista ei haluaisi kertoa esihenkilölleen mielenterveydellisestä tilastaan. Keskusliiton mukaan se, että esihenkilö puhuu työntekijöiden kanssa avoimesti mielen hyvinvointiin liittyvistä asioista, voi edistää ilmapiirin avoimuutta ja samalla tehdä oman tilanteen kertomisesta työpaikalla helpompaa. Mitä helpommaksi mielenterveysongelmista puhuminen on tehty organisaatiossa, sitä todennäköisempää on, että työntekijää voidaan auttaa ajoissa.

Asiallinen ja vastuullinen viestintä

Yrityksen viestintätavalla on vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin. THL:n oppaasta käy ilmi, että esihenkilöiden ja työntekijöiden sekä työkavereiden keskinäinen kommunikaatio vaikuttavat vahvasti koko työporukan hyvinvointiin. Onkin tärkeää, että yritys mahdollistaa avoimen – ja asiallisen – viestinnän työyhteisössä. Yrityksen on hyvä pysähtyä ja pohtia, kohdellaanko kaikkia työntekijöitä reilusti ja tasapuolisesti. Viestitäänkö yrityksessäsi asialliseen ja vastuulliseen sävyyn, jos tiimin jäsenellä on mielenterveydellisiä haasteita? Työterveyslaitoksen artikkelissa todetaan, että hyvässä työyhteisössä ymmärretään, että työntekijöiden voimavaroissa on vaihtelua. Samassa artikkelissa nostetaan esiin, ettei esihenkilö esimerkiksi saa kertoa sairaspoissaolon syytä ilman työntekijän suostumusta.

Yrityksen tulee luoda myös selkeät puitteet työntekoon. Onko yrityksen tavoitteet, normit ja työntekoa koskevat ohjeet helposti saatavilla ja ymmärrettävässä muodossa, ja onko työnjako toteutettu mahdollisimman selkeästi? Onko jokaisella työntekijällä ymmärrys siitä, mitä työnkuvaan oikein mahtuu?

Työtaakan ymmärtäminen ja hallinta

Työstä juontuva stressi ja uupuminen ovat nykyään tilastokärkinä työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen syinä. Yrityksen ja esihenkilöiden tuleekin tunnistaa, mitkä tekijät voivat erityisesti kuormittaa työntekijöitä ja laatia toimenpiteet työstressin hallintaan, esimerkiksi panostaa työntekijöiden työskentelyolosuhteisiin ja tukea työntekijöitä palautumisessa. On tärkeää, että työntekijät kokevat voivansa hallita työkuormaansa, eikä heiltä odoteta kohtuutonta työpanosta – esimerkiksi työn paiskimista liian tiukalla aikataululla tai jatkuvaa työpäivän keston venyttämistä.

Olisivatko esimerkiksi joustava työaika, työn järkevämpi järjestäminen, nelipäiväinen työviikko tai palaverikielto klo 16 jälkeen olla sopivia toimenpiteitä yrityksellesi? Entäpä joutuvatko työntekijät vastaamaan puheluihin tai sähköposteihin lomalla?

Lisäksi esimerkiksi uudelleenkouluttamisen ja lisäopintojen tukeminen nostattavat työviihtyvyyttä. Adecco Groupin tutkimuksen mukaan 35 % suomalaisvastaajista kokee, että työnantajayritys panostaa työntekijöiden osaamisen kehittämiseen. Ajan tasalla oleva ammattiosaaminen ja kokemus siitä, että omat työtehtävät ja vastuut ovat hanskassa, vahvistavat työntekijätyytyväisyyttä.

Sihti tukee henkilöstön kehittämisessä

Luottamuksellinen, avoin ja keskinäiseen kunnioitukseen perustuva työyhteisö on kaiken a ja o, mutta asenteellisuus ja ennakkoluulojen ruokkiminen eivät kuulu terveeseen työyhteisöön. Jokainen työntekijä aputyöntekijästä korkeimpaan johtoon on osaltaan vastuussa työhyvinvoinnin rakentamisessa ja mielenterveysmyyttien ja ennakkoluulojen murtamisessa – selkeät tavoitteet ja ohjeet, tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä, työporukan keskinäinen kunnioitus ja ymmärtäminen, kannustava johtaminen, rullaava työarki sekä avoin ja asiallinen viestintä vievät kohti terveempää yhteisöä. Hektisellä rakennustyömaalla hyvinvointi lisää yrityksen tulostehokkuutta. Kun työntekijät tulevat työmaalle tai toimistolle näyttöpäätteen ääreen hyvillä mielin, se näkyy tulevaisuuden kasvutilastoissa!

Mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tapahtuu työpaikalla konkreettisin keinoin. Jos yrityksesi kaipaa tukea henkilöstön kehittämisessä, henkilöstöpalvelualan asiantuntijana keskustelemme myös mielellämme, miten voimme tukea yrityksiä työhyvinvoinnin lisäämisessä. Otathan lähimpään toimistoon yhteyttä, jotta voimme auttaa yritystäsi sihtaamaan kohti parempia työpäiviä!